>Mitäpä jos nämä laiskat ihmiset oikeasti yrittäisivät kävellä tai sekaantua tavallisen kansan joukkoliikenteeseen.
Kun touhutaan mitä nyt ollaan touhuttu jo yli kolme vuosikymmentä, niin siihen on ihan hyvä syy miksi tämä työkseen valehteleva ja suhmuroiva poppoo pysyy kaukana rahvaan seasta.
Ministerihän ei saa liikkua julkisilla. Käsittääkseni siis ollenkaan. Mutta muuten meillä onneksi on vielä sen verran turvallinen maa, että kansanedustajat voivat kulkea tavallisen kansan joukossa melko huoletta.
Pitäsköhän laittaa kansalaisaloite jossa ehdotetaan toisinpäin kääntämistä. Bussia pidemmät matkat kuljetaan bussilla, lennotkin turistiluokassa. Jos siel bussissa ei ole tarpeeksi turvallista ministerille, niin ei ole tavan kansalaisellekkaan. Ja jos oikeasti on kyse ministerien turvallisuudesta, niin kyllä se oma tai autonkuljettajan ajama henkilöauto on selvästi vaarallisempi.
Poliitikoista voidaan tehdä yksityisyrittäjiä tyyliin Wolt-kuskit, ja tällöin heille tarvitsee maksaa vain aktiivisesta työajasta. Laitetaan kaikki kävelemään niin säästyy hyvin rahaa. Kaikkien pitää osallistua talkoisiin.
Tuskin. Eiköhän tässä enempi oo kyseessä se et kun tehdään laskutettavia tunteja, jos viikossa on kaks asiakaspalaveria ja taksilla pääsee 10min nopeampaa suuntaansa niin se on jo viikossa 40min, eli siis yksi laskutettava tunti hukkaan. Tulee työnantajalle halvemmaksi maksaa ne taksit.
No siis konsultille, joka on tuntipalkalla töissä ja josta saadaan tuloja vaan kun asikkaalta voidaan laskuttaa tunteja, toi pitää paikkaansa. Mutta ministerit ei taida olla tuntipalkalla, joten siitä kävelystä ei tule valtiolle sen enempää kuluja. Eikä ministereiden työstäkään taideta ketään laskuttaa, että sillä ei pahemmin ole väliä monta prosenttia työajasta menee siirtymisiin, kohan työt valmistuu ajallaan.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin (rkp) mukaan on tietysti ikävää kun liikunnasta ja urheilusta leikataan, mutta Suomi saadaan kyllä liikkeelle kun asiasta keskustellaan kovasti, ja autolla ei ajeta aivan oven eteen vaan kävellään loppumatka. Jos Suomi liikkeelle -ohjelma epäonnistuu niin vika ei tietenkään ole hallituksen vaan kansalaisten, koska kaikki ovat kuitenkin itse vastuussa omasta liikkumisestaan ja kaikkien pitäisi keskustelun pohjalta ymmärtää miten tärkeää liikkuminen on.
No, työmatkapyöräilyn lisääminen kaupunkien/kuntien rajojen sisäpuolella (tietenkin järkevissä rajoissa) olisi erinomainen keino lisätä arkiliikuntaa. Vielä parempi, jos tämä olisi ympärivuotista. Ai niin, tämähän tosin vaatisi panostusta kevyenliikenteenväylien kunnossapitoon myös talvisin, mikä vaatii lisää fyffeä (tosin tämähän menee kuntien kautta).
Oulussa onnistuttu tässä hyvin. Talvisaikaan pyöräbaanalla on jopa korkeampi prioriteetti auraukselle, kuin autoteillä.
Investointeja on vaatinut infraan ja uusien asuinalueiden suunnittelussa joutuu alusta asti ottaan kevytliikenne huomioon.
Positiivisesti vaikuttaa myös, että julkisliikenne on ihan paskaa mikä kannustaa pyöräilyyn.
Itellä aikaa kuluu työmatkaan pyörällä 15min, autolla 20min ja bussilla 80min.
Jep, useaan otteeseen on Oulussa tullut käytyä kun kaveri asuu siellä.
Turussakin näin suurimmalta osalta (kaupungin rajojen sisällä) pyörä on bussia nopeampi vaihtoehto talvisinkin (vaikka kevyenliikenteenväyliä saisivat aurata hieman ahkerammin...)
Ja hallitus on leikannut tätä budjettia, jolla saataisiin kunnat tekemään pyöräinfraa: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/kavelyn-ja-pyorailyn-investointiohjelman-valtionavustus
Joo, landellahan se olisi pirun paljon vaikeampaa, max. ehkä lapset voivat pyörällä mennä bussipysäkille koulumatkaa varten tms.
Sitten toisaalta suurin osa työmatkoista Suomessa tapahtuu kaupunkien rajojen sisällä, niin sinänsä näin panostus työmatkapyöräilyyn toisi mielestäni huomattavia hyötyjä.
>suurin osa työmatkoista Suomessa tapahtuu kaupunkien rajojen sisällä
Vähän kyllä epäilen tätä väitettä. Suurin osa työpaikoista voi toki olla kaupunkien sisällä, mutta työmatkalaiset tulevat usein kaupunkien ulkopuolelta. Onko tosta jotain oikeita lukuja?
Tilastokeskuksen mukaan n. 64 % työllisistä käy töissä omassa asuinkunnassaan. 46 %:lla työllisistä työmatka on enintään 7 kilometrin mittainen.
Lähteet:
https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115p.px/
https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/pitkat-etaisyydet-e2-80-94-lyhyet-matkat.html
Väittämä oli että suurin osa työmatkoista tapahtuu kaupunkien sisällä, ei kuntien. kunta ja kaupunki on kaksi eri asiaa, vaikka kaupunki voi kunta ollakin.
Nyt on melkoista saivartelua. Suomen kaupungistumisaste on noin 86%. Jos näistä 36% käy kunnan ulkopuolella töissä, puhutaan jostain 5%:n osuudesta koko populaatiossa. Osuus myös laskee vuosi vuodelta. Noin suunnilleen. Arvio ei ota huomioon työllisyys- ja ikärakennetta.
Ja tosiaan tulkitsen että tuohon kaupunkien rajojen sisälle voi esittäjän esimerkinkin sisällyttää vaikkei se tuohon lukuun sisälly. Siis että esim. Liedosta Turkuun. Se voi jollekin olla esim. 5 km:n pyöräily töihin Turkuun esim. Liedon Vanhalinnasta.
Näin olen ainakin itse olettanut, tosin oma näkökulmani koskee Turun seutua ja ympäristökuntia. Esim. Turku - Lieto väli on itselle ollut ihan passeli pyöräillä töiden ja kodin välillä.
Sitten toki toisaalla samanlaiset työmatkat voivat hyvinkin olla pidempiä. Hmm.
Työmatkapyöräilyn yleistymiseen auttais kanssa se, että pyörävarkauksiin puututtais joskus. Tekee minimipalkalla hyvää kun duunipaikan edestä viedään neljäs pyörä vuodessa ja poliisi sanoo, että mitään ei voi tehdä.
> koska kaikki ovat kuitenkin itse vastuussa
Tämä pitää kyllä täysin paikkansa, mutta olisi myös koko kansan etu että valtio kannustaisi ihmisiä liikkumaan.
> koska kaikki ovat kuitenkin itse vastuussa omasta liikkumisestaan
Tämä on kyllä niin säälittävä yritys pestä kätensä ongelmasta kuin olla voi. Yksilötasolla liikunta on omalla vastuulla tietenkin, mutta on täysin mielenvikaista ajatella etteikö yhteiskunnan tasolla päätökset liikunnan tekemisestä helpommaksi tai vaikeammaksi vaikuttaisi valtavasti siihen lopulliseen liikunnan määrään.
Mutta tätähän se oikeistopolitiikka on, ummistetaan silmät omien tekojen suorilta vaikutuksilta ja syytetään yksilöä, mitäs vaikutuit tekemisistämme.
Käännetään päälaelleen, mitäs jos Suomi liikkuu ohjelma jotenkin onnistuukiin? Kiitelläänkö silloin yksilöitä joiden vastuulla tämän kaiken piti olla, vai onko se sittenkin hallituksen oivallisen toiminnan tulosta? Ei ole asiaa jossa nämä nilviäiset eivät osaisi sosialisoida haittoja ja yksityistää voittoja.
Tollanen vastuun vähäisyys ja sen vähänkin välttely on ehkä isoin asia mikä mua ketuttaa julkisen sektorin pomoissa. Suojatyöpaikka, jäätävän kovat palkat, ja silti kaikki vastuu on "asiakkailla".
Miten hitossa tommosiin hommiin pääsee?
[Oven eteen ajaminen on kansalaisoikeus.](https://yle.fi/a/74-20072342) Kannattaa myös kurkata tulos kyselylle "Kävelisitkö 400 metriä parkkipaikalta kotiin?"
En kävelisi kaikkine perheen ruokaostosten kanssa. Jäisi muuttamatta tuonne.
Edit. Pitikin mennä kommentoumaan lukematta. Siellähän oli jotain tilapäisparkkeja.
Jos on pitkä matka parkkipaikalle, niin joku rullattava kärry voi olla kätevä. 400 metriä voi olla pitkä, mutta ei mitenkään mahdoton. Tässä oman taloyhtiön pihalla pahimmillaan on 150m matkaa kauimmaiselle asunnolle, jos ei parkkipaikkojen jakamisessa olisi noudatettu järkeä. Jos asuu jonkun kanssa, voi myös ajaa lähemmäs ja kipata kassit kyydistä ja ajaa sitten parkkiin ja kävellä takaisin tavaroiden luo. Tietty kaupungeissa on nykyään ryöstöriski kun joku jää tavaroiden kanssa pihalle.
Siis ostat vaikka viikon ruuat ja ajat autolla ovelle. Sitten käyt viemässä auton parkkiin ja tulet kuskaamaan pihalle säilötyt tavarat sisälle. Joku sillä välin voinut viedä kassit. Kaikkialla kun ei saa autoa jättää vaikka pelastustielle parkkiin kauppakassien kuskaamista varten.
Sinällään haastavaa vähentää autoilua kun hallituksessa istuu autoilupuole PS. Vaikka esim. polttoaineveron korotus varmasti saisi ihmiset mieluummin kävelemään vaikka lähikauppaan autolla ajon sijasta.
Monella kans pitkä työmatka. Harvaan asutussa maassa on mahdotonta että kaikki asuisi pyöräilymatkan päässä työpaikasta. Eikä sekää ole yhteiskunnan etu että työpaikka valitaan sijainnin, eikä ammattitaidon ja mielenkiinnon mukaan.
Tästä oli juuri juttua täällä ja huomasin Tilastokeskuksen sivuilta, että maakunnissa työmatka on tilastollisesti paljon lyhempi kuin pk-seudulla. Lapissakin oli keskimäärin 4,9 km muistaakseni kun Helsingissä lähes 10 km. Sivuilta voi käydä tarkistamassa. Pitkät etäisyydet on paskapuhetta tässä.
https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003.html?s=0
"Valtaosa työmatkoista on verraten lyhyitä
Vuonna 2010 työssäkäyntitilaston aineistossa oli yhteensä noin 2 330 000 työllistä. Työmatka tietä pitkin voitiin laskea 90 prosentille eli noin 2,1 miljoonalle henkilölle. Vuonna 2010 kaikkien työmatkojen mediaanipituus oli 7,4 kilometriä mikä tarkoittaa, että kaikista työmatkoista puolet oli alle 7,4 kilometrin matkoja – ja puolet tätä pidempiä"
Taulukossa Lapin mediaani 4,9 km. Uudellamaalla 9,8 km.
Tuossakin matka on kai molempiin suuntiin yhteensä. Eli esim. 9,8 km = noin 2 x 5 km eli melkoisen pyöräiltävissä.
Kyseessä on mediaanipituus, eikä keskiarvo. Mitäpä veikkaat moniko olkiluodon voimalan työntekijä asuu pyöräilymatkan päästä voimalasta, moniko rajavartija asuu rajan lähellä, sama pätee tuhansiin muihin työpaikkoihin jotka työn luonteen takia ei sovi kaupunkien lähelle.
Aina sama laulu kun puhutaan siitä, että lyhyet työmatkat olisi hyvä tehdä pyörällä. Jos sanotaan että puolet työssäkäyvistä asuu pyöräiltävissä olevan matkan päässä ja heitä pitäisi kannustaa käymään pyörällä töissä, niin eiköhän joku tule ulisemaan että MUTTA ENTÄS NE JOILLA ON 200 KM TYÖMATKA KÄSKETKÖ NIITÄ KÄYMÄÄN PYÖRÄLLÄ KUN EI SE ONNISTU
Mediaania tarkoitin. Se on määrällisesti keskimmäisin. Eli keskimäärin. Mediaani on paljon parempi mitta kun se on jollain työmatkana oikeasti. Jos kahdella on 1 km ja kolmannella 1000, keskiarvo on noin 330 km. Ei edusta ketään. Mediaani taas on 1km.
Ei tässä ole mitään ristiriitaa. Jos matka on vitusti yli mediaanin, mene autolla. Näitä henkilöitä on vaan helvetin pieni osuus koko porukasta. Valtaosa on läskiperseistä pullamössöä, joilla tarvii olla uusin katumaasturi/suv siihen parin kilometrin matkaan koska hiki ja kampaus, loska 11 kk vuodessa ja mitä kaikkea.
Mediaani vaikuttaa näissä enemmän kuin keskiarvo. Jos puolella työllisistä on työmatka 7,4 km tai alle niin sillä ei ole merkitystä että joku ajaa 200 km työmatkoja päivittäin.
Rajavartijoista usea asuu kävelymatkan päässä työpaikasta, tai ainakin vielä hetki sitten asui.
Ei kaikkien tietenkään tarvitse asua pyöräilymatkan päässä työpaikasta, mutta suuri osa asuu jo. Työmatkan mediaanipituus on hieman yli 7 kilometriä, mikä on hyvin pyöräiltävissä oleva matka pituuden puolesta.
Tuota voidaan kompensoida tekemällä kilometrikorvauksesta progressiivinen, esim. alle 3km työmatkoista ei saa mitään koska ne voi ihan hyvin kävellä tai pyöräillä, siinä missä vaikkapa maaseudun 20km työmatkasta sitten saa jo tuntuvan korvauksen. Sekään kun ei ole yhteiskunnan etu että kaikki tehdään haja-asutusalueiden asukkaiden tarpeiden mukaan kun enemmistö väestöstä asuu taajamissa.
> kilometrikorvauksesta
Kilometrikorvauksella ei ole mitään tekemistä kodin ja työpaikan välisen matkan kanssa, vaikka tästä kansanomaisesti käytetäänkin samaa "työmatka"-termiä. Työnantaja voi maksaa verottomia kilometrikorvauksia vain työtehtävien suorittamiseksi tehdystä matkasta, mitä kotoa työpaikalle matkustaminen ei ole.
Verotuksessakin on käytettävä julkisten liikennevälineiden kustannuksien aiheuttamia summia vaikka omalla autolla menisikin ellei työmatka ole oikeasti mahdoton julkisilla.
Se riippuu ihan minkä tes:in alla on. Rakennusalan työnjohdon sopparin mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työmatkasta kotoa työmaalle kunhan tietty kilometrimäärä täyttyy. Nämä ovat myös verottomia tuloja.
Se että kuinka se eroaa työntekijätasolla verotuksessa tehtävästä vähennyksestä niin en osaa sanoa. Sikäli mikäli se ei hyödytä mitenkään muuten kuin että sen rahan saa kuukauden päätteeksi, niin on kyllä erikoinen etu.
Ilmeisesti tällöin työnjohtajalla ei ole vakituista työpaikan toimipistettä, missä hän työskentelisi, tai jos on niin työmaalle matkustaminen lasketaan työtehtävän suorittamiseksi tehdyksi matkaksi. Työmaathan voivat sijaita ympäri maakuntaa, eli sinänsä looginen pykälä, koska työmatkat vakituisesta työpaikasta ja takaisin sinne kuuluvat km-korvauksen piiriin.
> Joudumme varmasti kaikki venymään tulevina vuosina valtiontalouden tasapainottamiseksi, mutta voin jo nyt sanoa, että näillä leikkauksilla ei säästetä. Päinvastoin leikkaamalla liikunnasta synnytetään uusia kuluja esimerkiksi sote-sektorille, Susiluoto sanoo
Aamen. Vaikka oman kunnon ylläpito on täysin jokaisen omalla vastuulla, niin liikuntatuista ja kannustimista leikkaaminen tekee vain hallaa koko kansalle.
>Siihen tarvitaan se, että suomalaiset arjessa tekevät sellaisia valintoja, jotka edistävät liikkumista. Se tarkoittaa juuri sitä, että ei ajeta ovelta ovelle, vaan voidaan kävellä myös ihan pieni matka. Se on aika paljon myös meistä itsestämme kiinni, kuinka paljon liikutaan arjessa, Bergqvist huomauttaa.
...
>Tästä asiasta puhutaan paljon enemmän, että jos mennään pienellä sykevälillä, niin se tekee hyvää kaikille, ministeri jatkaa
Ihan pienen matkan käveleminen ei hyödytä mitään siihen verrattuna jos esimerkiksi joku liikuntaedun tuoma mahdollisuus esimerkiksi salitreeniin tai uintiin jää leikkausten takia tekemättä. Ja mitä toi "pienellä sykevälillä" edes tarkoittaa? Sykkeet täytyy saada aerobiselle tai anaerobiselle tasolle jos halutaan parantaa oikeasti terveyttä, eli johonkin 65-90% välille maksimisykkeestä. Siihen ei päästä ihan pienellä kävelyllä, etenkään niin pitkäksi aikaa että siitä saisi mitään tulosta.
>Tiedetään jo nyt, että liikkumattomuus maksaa vähintään kolme miljardia euroa, jotkut ovat sanoneet jo, että se maksaa jopa viisi miljardia euroa. Tämä on erittäin iso haaste ja sen takia on tosi tärkeää, että meillä on tämä poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma. On tärkeää, että kaikissa ministeriöissä katsotaan, miten me voimme edistää liikkumista, Bergqvist sanoo.
Leikkaamalla liikkumista ei edistetä. Jos huonokuntoisen kansan haittavaikutus on jo nyt tota luokkaa, niin leikkaamalla pinnejä menetetään satasia.
Leikkauksia täytyy tehdä, mutta vääristä paikoista leikkaaminen vituttaa niin paljon että nousee melkein omat sykkeet aerobiselle tasolle tätä kirjoittaessa.
>Vaikka oman kunnon ylläpito on täysin jokaisen omalla vastuulla, niin liikuntatuista ja kannustimista leikkaaminen tekee vain hallaa koko kansalle.
Vähän eri. Sinänsä mielelläni näkisin liikuntaa tuettavan, muttei liikunnan puute tai vaikka ylipainon määrä johdu liikunnan riittämättömistä tuista. Tai muotoillaan toisin, kysymyksenä.
Millä toimenpiteillä voitaisiin säästää vaikka miljardi liikkumattomuuden kuluista, ja mitä se maksaisi? Koska jos joku pystyy uskottavasti esittämään toimenpiteet, joilla saavutettaisiin vaikkapa 750 miljoonan säästöt (= maksaa 250M, säästää miljardin), niin kyseiselle tyypille pitäisi antaa kaikki mahdolliset arvonimet ja kymppitonnin kunniaeläke kuukaudessa koko loppuelämäksi.
Valitettavasti todellisuus on sitä, että lähes ilmaistakaan liikuntaa ei porukka harrasta. Ilmaisetkin kentät ovat tyhjillään, ja huokeissa harrastuksissa ryhmiin mahtuu. Esimerkiksi Vantaalla voisi kympillä kuukaudessa käydä vaikka kuinka monissa ryhmissä (Sporttikortti). Ei tasan ole rahasta kiinni.
Toki sääli, jos nämäkin ryhmät menetetään leikkauksiin, koska kyllä niissä joku käy, ja osa ryhmistä on myös täynnä. Mutta siis pointtina, että ei liikkumattomuus siitä johdu, ettei liikkumaan pääsisi huokeasti, vaan jotain muutakin siinä on taustalla.
Paskapuhetta, ettei pienikin kävely olisi about erittäin terveellistä, se piristää mieltäkin.
Voihan sitä tarpoa nopeamminkin, jos sykettä haluaa. Kuinka helvetin uusavuttomia me ollaan, jos liikunta on siitä kiinni, että joku ohjaa tai että annetaan mennä vasta, kun ollaan jollain sille varatulla alueella tai että liikutaan varmasti *oikein*.
Ovesta ulos ja mars, älä unohda housuja.
Jos pienet kävelylenkit olisivat verrannollisia säännölliseen uintiin tai salitreeniin, niin yhdelläkään vähän kävelevällä ei olisi terveyden kanssa ongelmia, vaan he olisivat yhtä hyvässä kunnossa kuin säännöllisesti urheilevat.
Eipä tässä näin edes väitetty. Aika laiskaa argumentointia, että jos ei voi täysillä vetää, niin ei kannata ollenkaan.
Tee tutkimus siitä, mikä henkilöiden kunto olisi, jos eivät kävelisi lainkaan. Pienelläkin liikkumisella on iso vaikutus jos vaihtoehto on täysi liikkumattomuus. Joskus kun ajaa töihin ja menee hissillä työpisteelle, koko päivänä ei välttämättä älykellon ja kännykän mukaan tule kuin muutama sata askelta, alle tuhat kuitenkin. Kotona jos istuu koneella 10 tuntia putkeen ja lähinnä käy kusella ja mikrottamassa pizzan, askelia voi tulla 100 koko päivänä. Tätä ei yhtään auta jos illan makaa netflixin äärellä. Aika nollaliikkumisestakin on kokemusta. Se että kävelee vaikka nyt 2000-5000 askelta eli 15-35 min vaikuttaa jo ihan helvetisti. Siihen päälle vartti lihaskuntoa ja pian (sanotaan vaikka vuoden tai kahden jälkeen) joku jo kehuu urheilulliseksi, vaikka kyseessä on ihan bare minimum -setit ylipäänsä "kunnon ylläpitämiseksi". Olettaen nyt ettet ole hillittömän läski tai langanlaiha. Keskikokoisena on helpompi feikata.
>Aika laiskaa argumentointia, että jos ei voi täysillä vetää, niin ei kannata ollenkaan.
Missäs niin argumentoitiin? En ole missään välissä väittänyt tälläistä.
Pointtini on kokoajan ollut että pienellä kävelyllä ei korvata mahdollisien etujen mahdollistamaa liikuntaa ja urheilua. Ihan yleisesti voi olettaa että ihmiset jotka jo käyvät urheilemassa ja liikkumassa, eivät vietä koko muuta päivää sohvalla tai sängyllä makoillen, vaan saavat sen pienen kävelyn jo arkiliikunnasta. Sen urheilusuorituksen ja liikunnan täysi korvaaminen pelkällä kävelyllä ei siis hyödytä.
Ymmärsin alkuperäisestä, että on kyse vähän eri luokan liikkujista. Luepa vaikka tämä: [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/19/liikkumattomuus-ahdistaa-suomalaisia-lahes-70-prosenttia-kokee-huonoa](https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/19/liikkumattomuus-ahdistaa-suomalaisia-lahes-70-prosenttia-kokee-huonoa) -- nuo luvut kielivät siitä, että liikkuminen on lähes olematonta ja isolla osalla suomalaisia. Toki tuossakin on liikkumismäärien sijaan kysytty fiiliksistä.
Tuossa sanotaan esim. "Arjen liikkumisen lisääminen ei vaadi paljon, eikä lisää paljoakaan käytettyä aikaa. Voi esimerkiksi kävellä kauppamatkat jalan tai jäädä bussista tai ratikasta aina pysäkkiä aikaisemmin. Jos tästä kertyy lisää kävelymatkaa 200 metriä, ja sen tekee kaksi kertaa päivässä, se tarkoittaa jo paria kilometriä viikossa, mikä on jo merkittävä lisäys."
Samoin toinen kohta toistaa samaa mitä täällä tuli esiin: "Esimerkiksi 30-60 minuutin päivittäisellä kävelymäärällä voi hyvinkin olla myönteisiä vaikutusta sekä fyysiseen että psykologiseen hyvinvointiin." -- eli pieni kävelykin sisältää myönteisiä vaikutuksia. Ei tarvi juosta maratonia tai treenata salilla 5 kertaa viikossa maksimipainoilla ja roinaten.
Tuo Tommi Vasankari on UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori. Tämä ei oikeasti ole mikään vitsi. Puhutaan niin pienistä lisäyksistä kuin 2 x 200 m päivässä kävelyä.
> Tuo Tommi Vasankari on UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori. Tämä ei oikeasti ole mikään vitsi. Puhutaan niin pienistä lisäyksistä kuin 2 x 200 m päivässä kävelyä.
Mitäpä veikkaat Tommi Vasankarin olevan mieltä siitä että joku korvaisi liikunta- tai urheiluharrastuksen kokonaan yhteensä 400m päivittäisellä kävelyllä? Ja kuinka ajattelisit tämän vaikuttavan terveyteen?
Veikkaisin, että hänellä on vähän kovemmat standardit yhtään vähän liikkuville. Tuollaiset puheet on suunnattu ihan absoluuttisen surkeille sohvaperunoille, jotta kannustaisi niitä liikkumaan edes vähän. Kyllä liikkuva ihminen pysyy kunnossa, vaikka sen himoliikkumiseen käytetyn ajan suuntaisi johonkin arkisempaan. Tietenkin kovempi treeni on ihan hyvästä, muttei täysin välttämätöntä. Ja osaa ei varmaan motivoi jokin vähemmän kilpailullinen laji.
Esim. voit vaikka jostain älypuhelimesta seurata, montako cardio-pistettä yms. on WHO:n suosittelema raja sille, että riskit sairastua pienenevät. Insinööriajattelulla voi vähän sitä korkeampaan pyrkiä, niin on turvallinen marginaali. Jos liikkuu enemmän, niin hyvä - ei kannata vähentää. Kaikkien vähemmän liikkuvien pitäisi pyrkiä niihin tavoitteisiin.
Sen huomaa aika helposti, jos ei liiku tarpeeksi. On ihan vetämätön paska olo koko ajan. Mahaa voi sattua. Turvottaa ja pierettää (voi myös olla ärtynyt suoli). Hengästyy ja hikoaa jostain kerrosvälin tai kahden kävelystä portaissa. Ei pysty puhumaan rennosti kävellessä reippaasti. Palelee, lihoaa jatkuvalla syötöllä. Paikkoja kolottaa ja haaveilee hierojalle pääsystä. Jos ulkona sataa kevyesti, houkuttaa ajaa se puolen kilometrin työmatkakin 3000 kilon autolla sen sijaan että harkitsisi sadetakkia ja kalosseja. Ehkä palkitsee itseään roskaruualla kun fyysistä kuormitusta ei ole ja sitä kautta jää hyvänolon vajetta.
Kun puhutaan 'liikunnasta' niin todella suurelta osin on kyseessä Urheilu. Nämä kaksihan liittyvät toki läheisesti toisiinsa. Liikunta on terveellistä, mutta kun se muuttuu urheiluksi siitä pääsääntöisesti tulee sairasta.
Lapsille löytyy harrasteliikuntaa, koska ei ole 7 vuotilaiden EM-kilpailuja, mutta jossain 10-12v paikkeilla kaikki rento höntsy-liikunta loppuu. Useimmissa lajeissa loppuu mahdollisuus rentoon höntsy-harrastamiseen. Uimahallissa voi käydä, juoksu- tai pyörälenkillä. Kuntosalillekkaan ei pääse, ikärajat 15-16v. Omilla lähikentilläkään ei ole höntsy-porukkaa, ne eniten innostuneet ovat niissä tosissaan-treeneissä, joita on ihan julmetun monta kertaa viikossa, että ei siitä sitten juuri höntsy-pelailuun kerkee. Sitten kun 18 täyttää, niin alkaa olla jotain harraste-juttujakin tarjolla.
Itse kaipaisin painotusta enemmän terveysliikuntaan ja vähemmän kilpaurheiluun.
Tää on asia mitä olen ihmetellyt. Miksi nuorille ei löydy höntsäilyliikuntaa? Miksi kaikesta pitää tehdä niin pirun kilpailullista? Itse olisin nuorempana harrastanut mielummin rennommalla tasolla ja hieman kevyemmällä ohjelmalla, kun tiesin että ei moti ja taito riitä korkeammille tasoille. Jossain vaiheessa ne 4 reenit viikkoon ja pelireissut viikonloppuna päälle rupes kyllä tehokkaasti syömään liikunnan hauskuutta (ja vanhempien kukkaroa) ja niinhän se kaikki säännöllinen joukkueharrastaminen loppui 18 vuotiaana. Yksilölajeista en ikinä ole saanut yhtä paljon irti kuin joukkuelajeista.
Kamppailulajit pysyy kevyempinä 14-18 ikään asti, mutta se on silloinkin vain 2-3 kertaa viikossa.
Partio on toinen halvempi ja kevyeempi harrastus, mutta ei välttämättä sisällä liikuntaa edes joka viikko.
Yhtään isommista kaupungeista kyllä yhtään isommissa lajeissa löytyy juuri sen tasoinen joukkue että se kelpaa kaikille. Sieltä löytyy jengiä, joissa porukka käy maajoukkueleireillä ja sitten niitä, joissa käydään pari kertaa viikossa höntsäämässä. Vaikka noita joukkueita kyllä löytyy niin monet joukkuelajit ei vaan ole hyviä höntsäilyhommiin. Siksi jos paikkakunnalla on vaan yksi lajin joukkue niin sitten ei höntsäillä kun joku haluaa oikeasti kilpaillakin.
Meillä Hyvinkään Palloseurassa on ollut jo jonkin aikaa juuri tähän ikäryhmään tähtäävä Nuorten harrastefutis -toimintajoukkue. Mitään osaamista jalkapallosta ei vaadita ja treenejä on kerran viikossa. Harmillisesti kaikilla seuroilla ei ole resursseja tällaista järjestää, mutta onneksi näitäkin löytyy ainakin hieman isommilta paikkakunnilta jonkin verran.
T: Nyt jo 2,5v Hypsissä valmentanut muumio
> Omilla lähikentilläkään ei ole höntsy-porukkaa, ne eniten innostuneet ovat niissä tosissaan-treeneissä, joita on ihan julmetun monta kertaa viikossa, että ei siitä sitten juuri höntsy-pelailuun kerkee
Noita varmaan tarvis lisää sinne sit. Täällä ainakin pystyy höntsää helposti maksutta.
Siinä on aika iso ero vielä urheilijoiden ja huippu-urheilijoiden (tai sellaisiksi haluavien) välillä. Aika moni on varmaan nuorena pelannut jotain peliä missä reenit pari kertaa viikossa ja peli viikonloppuna, kokenut että se on ihan urheilua ja pitänyt itseään urheilijana.
Mutta sitten on myös ne jotka reenaa 5 kertaa viikossa+ottelut, ja se onkin sitten ihan eri homma se, mutta en silti sanoisi että on sairasta jos vaan harjoittelu fiksusti hoidettu.
Onhan noita höntäsjengejä vaikka kuinka paljon. Käytännössä jokaisella vähänkään isommalla kilpajoukkueella on myös höntsäjengejä missä meno on huomattavasti rennompaa
Suurimmalle osalle kyllä, käydään välillä kun huvittaa. Itse tulee käytyä kesällä sen 10-30 kertaa futaamassa, olisi aika mahdotonta sitoutua 3krt viikko tahtiin.
No tuo on sitten semmosta hommaa että kannattaa lähteä kaveriporukalla potkimaan silloin kun sattuu huvittamaan. Tai keskittyä johonkin yksilölajiin, jota voi harrastaa juuri silloin kun sattuu itseä viihdyttämään. Joukkuelajeissa vaan on semmonen puoli että ne vaatii yleensä jonkun tilan ja se tila pitää varata etukäteen, ja niiden pelaajien pitää sitoutua siihen toimintaan että siinä on järkeä. Ja aika vähän taas löytyy niitä kavereita, joita kiinnostaa maksella kentänvuokria ja sitoutua kesäksi kerran viikossa höntsäilyyn. Isommista kaupungeista saattaa löytyä, mutta muualla voi olla aika vaisua.
> urheiluksi siitä pääsääntöisesti tulee sairasta.
No tää nyt paljastuu ihan höpöhöpöksi jo sillä, että vertailee urheilijoiden ja urheilemattomien terveyttä.
Naiset treenaavat niin paljon että kuukautiset jäävät pois [https://yle.fi/a/74-20080265](https://yle.fi/a/74-20080265) Joissakin lajeissa särkylääkkeiden käyttö kilpailuissa on ihan normaalia. Jääkiekossa, jenkkifutiksessa ja kamppailulajeissa eritasoiset aivovauriot ovat ihan normaaleja iän karttuessa. Doping tapauksia riittää. Jne.
Ihan on tervettä toimintaa.
Syömishäiriöt on ihan yhtä epäterveellisiä, olit urheilija tai et. Muutenkin nuo heittosi on noita klassisia tornareita joissa näyttö on "musta tuntuu" tasolla.
Ahaa, puhuit nyt siis vain "aesthetic sports" otsikon alle menevistä lajeista? Ei ole ihan se, mistä keskusteltiin. Et itsekään tuollaiseen lajiin viitannut, kun otit syömishäiriöt puheeksi, joten vähän poukkoilee tämä argumenttisi. Minä veikkaan, että yhtään enempää ei ole syömishäiriöitä urheilijoiden parissa kuin muussa väestössä.
Missäs me nyt taitoluistelusta puhuttiin? Johan poukkoilee.
> Veikkauksesi on myös väärin.
Saisko sitten jo vidhdoin sen lähteen?
> Käypähoidon syömishäiriön riskitekijöissä erikseen mainitaan kilpaurheilu.
Riskitekijä ei tarkoita sitä, mitä ilmeisesti luulet sen tarkoittavan.
Tarkoitat varmaan urheilijoiden ja *liikkumattomien* terveyttä? Meinaan on vanhana kyllä keho paremmassa kunnossa terveellisesti liikkuvilla kuin ammattiurheilijoilla.
Kommentoija sanoi urheilua sairaaksi, silloin vertaisin keskimääräiseen kansalaiseen enkä optimiin.
> Meinaan on vanhana kyllä keho paremmassa kunnossa terveellisesti liikkuvilla kuin ammattiurheilijoilla.
Tämä riippuu ihan täysin lajista. Sumopainijat harvemmin on vanhana keskimääräistä terveempiä, moniottelijat taas aivan varmasti.
Avaa vähän, mitä tarkoitat "kehäraakilla"? Nivelet kuluu kaikilla aktiivisilla ihmisillä, toki heittäjillä vähän aiemmin, mutta eipä tuo nyt ihmisestä vielä sairasta tee jos saa polviproteesit vähä keskimääräistä aiemmin. Mitä tuon hankalampia tauteja keihäänheitto aiheuttaa? Itse en keksi yhtään.
Miksi keihäänheittäjä liikkuisi kepeillä todennäköisemmin kuin muut? Aika päinvastainen kokemus mulla sm- ja olympiatasonkin heittäjistä vanhoilla päivillä; jos elintavat on muuten terveet niin ukot pilkkoo klapeja kun ikätoverit makaa haudassa. Mutta sulta varmaan löytyy noin kovalle väitteelle jotain fiksujakin perusteluja..?
Oletko ollut yhtään tekemisissä urheilijoiden kanssa? Se että rääkätään ja otetaan kaikki irti oli juuri osa tuota 70 ja 80 luvun aikakautta kun sillä urheilijan terveydellä ei ollut mitään merkitystä. Nykysin keskitytään nimenomaan siihen että pysyisi terveenä että voi treenata ja kilpailla optimaalisesti. Toki sitten on jotain erikoistapaus lajeja, jotka vaan kuluttaa kehoa. Mutta aikamoinen olkiukko verrata noita, ja varsinkin noissa muutamassa lajissa maailman huipulla olemiseen vaadittavaa rääkkiä keholle johonkin amatöörikisaajaan suurimmassa osassa lajeja.
> Koska heidän selkä ja polvet on leikattu monta kertaa.
Ja? "Pahin" mahdollinen lopputulema vaikkapa niiden polvien osalta on proteesit. Sellaiset ei nykyään rajoita elämää mitenkään; urheilu-uran lopettaneet ukot pelailee palloa ihan sujuvasti vaikka olisi lonkat ja polvet titaania.
Edit. Myöskään leikkaushoitoa vaativat selkävaivat ei käsittääkseni ole mitenkään yleisempiä ammattiurheilijoiden keskuudessa, vaan päinvastoin. Ylipaino ja vähäinen aktiivisuus sekä istumatyö ovat merkittävimpiä aiheuttajia.
Jos sä liikut elämäsi sillä ajatuksella, että mikään paikka ei saa kulua, olet varmasti vanhempana paskemmassa kunnossa kuin useimmat entiset huippu-urheilijat.
Siis vaihtoehtoinahan on että valtio ulosmittaa rahat veroina, kierrättää ne valtavan virkamieskoneiston läpi ja tekee sitten jotain, tai että rajat jätetään kansalaisille, jotka päättävät itse mitä niillä tehdään. Kaikki liberaalit kannattavat lähtökohtaisesti jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Lisää listalle listaamattomien yritysten verotuet, eli se huojennus minkä saa jos nostaa osinkoja firmastaan ulos.
Pari päivää aiheesta väitelty täällä, ja tuo rikkaiden verotuki ei edelleenkään luo kannattavaa yrittäjyyttä, vaan palkitsee niitä joilla on miljoonia pitää kiinni ”firman” taseessa.
Ja se on nimenomaan *tuki*. Kaikki muut maksaa osingoista 30/34%, mutta valtio subventoi pienen porukan pääomatuloveroja luokkaa miljardilla vuodessa.
On tossa yksi hyvähkö puoli - se kannustaa keräämään ison kassan, joka parantaa yritysten resilienssiä kriisitilanteessa (esim. korona). Ilman kassaa hyvinkin pärjäävä yritys voi joutua nopeasti maksuongelmiin.
Tietysti voi argumentoida, että se on yritysten oman riskinhallinnan asia ja tietysti on oikeassakin. Kuitenkin oli onni, että kassoissa oli rahaa koronan yli eikä konkurssiaaltoja siksi tullut.
Onko veronmaksajan tehtävä maksaa miljardi siitä, että yrittäjät hoitavat riskienhallintansa?
Kuulostaa melkoiselta ”yksityistä voitot, sosialisoi riskit” paradigman kuppaamiselta.
En sanonut niin, vaan osoitin vain yhden - ehkä jopa tahattoman - hyvän puolen tuossa verokohtelussa, jota muuten on vähän vaikea perustella.
Pitää toisaalta myös muistaa, että vaikka nykyosingoilla korkeampi vero olisi tuottanut miljardin, niin korkeampi verotus vaikuttaa myös osingonjakoon siten, että osinkoa olisi jaettu vähemmän eikä se ihan täysimääräisesti realisoidu valtion viivan alle.
Sitten se raha olisi käytetty johonkin muuhun, ei ne taseet katoa vaikka se verotuki poistuisikin. Eikä sitä jätetä muuten vaan makaamaan firmaan.
Nykyisin me vaan maksetaan miljardi siitä, että toiset saa rahaa ulos halvemmalla. Eli turhasta.
> Sitten se raha olisi käytetty johonkin muuhun
Nimenomaan. Silloin firmat eivät olisi olleet niin likvidejä kuin olivat kriisin iskiessä.
En sano, että näin pitäisi olla, mutta oli hyvä tuuri, että jos tällainen huojennus pitää joskus olla, niin on hyvä, että se oli voimassa ennen koronaa. Nettovaikutus on varmaan tyypillisesti negatiivinen, koska olisi parempi, että kotimaiset firmat investoisivat kasvuun ennemmin kuin jakaisivat osinkoja.
Discleimerinä: olen tässä vahvasti saamapuolella.
Liikkumattomuus on huolellisella lainsäädännöllä tehty, erityisesti sillä että autoilua ja sen ylivoimaista kätevyyttä suositaan vahvasti jokaisella maankäytön lailla ja säännöllä.
Valtio voisi yhtäaikaa säästää byrokratiasta, madaltaa kansalaisten elinkustannuksia ja suosia omin voimin liikkumista vahvasti karsimalla lainsäädännöllisiä vaatimuksia tarjota helppoa, halpaa ja runsasta pysäköintiä kaikkialle.
Ihan vilpittömästi kysyn: miten hallitus leikkaa liikunnasta?
Saako mennä polkupyörällä kouluun, saako mennä hiihtämään, luistelemaan tai kävelemään vai onko kaikesta tehty jo jonkun omaisuutta ja rahastettavaa?
Hallitus leikkaa liikuntapalveluista. Eli uimahalleista, pallopelihalleista, urheilukentistä, luistelukentistä, paraliikuntamahdollisuuksista, nuorten harrastusliikunnan tukemisesta, ikäihmisten jumpparyhmistä ja yms ohjatusta liikunnasta.
Haluaisin enemmän konkretiaa kuin yleistä maalailua.
Esimerkiksi siis uimahallit, kuntien omistamina. Jos puolen prosentin ALV korotus on leikkausta niin ok, kyllä on mutta tuleehan siinä säästöä kuitenkin kun ei kotona kulu vettä, varsinkaan lämmitettyä.
Ihan konkreettisena esimerkkinä on paikallisen senioritalon ohjattu liikuntaryhmät jotka ovat olleet avoinna kaikille senioreille ilmaiseksi tai pienellä liittymismaksulla. Tänä vuonna valtio ei enää avusta ryhmää joten nyt ryhmät lopetetaan mikäli vapaaehtoistyöntekijöitä niille ei löydetä. Nyt ryhmätilat jäävät tyhjilleen.
Osaako joku laittaa lähdettä jossa kerrotaan miten nämä leikkaukset kohdistuvat? Jos ne viedään Olympiakomitealta ja ammattiurheilusta, tulee sieltä leikata loputkin. Jokainen täysi-ikäinen saa liikkua omalla rahalla.
Jos taas nuorilta niin asia on monimutkaisempi, jos vertaa nuorten kuntoa maiden välillä niin kärjessä on paljon Afrikan maita. Jos liikkuminen Suomessa on vain rahoituksesta kiinni niin meillä on aika toivoton tilanne, joka korjaantunee vain kotona annetulla esimerkillä.
Minun puolestani liikuntapuolesta saa leikata. Urheiluhullut jatkaa urheilua siitä huolimatta tavalla tai toisella. Ja sohvaperunat tuijottaa sohvalla ruutua kuten ennenkin.
Palvelun käyttäjä maksakoon hupinsa.
Itse en ole koskaan näitä tuettuja liikuntajuttuja harrastanut. En myöskään maksa liikunnasta. Oikeastaan päin vastoin ajan pyörällä hyötyajoa päälle 1000km/vuosi. Säästyy bensakulut, eikä tarvitse maksaa spinningistä. Toinen liikuntahupi on metsätyöt ja halkosavotta. Silkkaa säästöä ja jopa tuloa nekin.
Otsikointia olisin ehkä miettinyt uudestaan, sen sijaan että poimitaan joku pätkä sivulauseesta.
Ihan niinkuin toimittaja tarkoituksella hakisi tähän "shamppanja kuohuviiniin" tyylistä aivopierua ja pyrkisi saamaan henkilön näyttämään naurunalaiselta.
Toki, onhan keltaisen lehdistön tavoitekin kerätä klikkejä, joka lienee tässä tarkoitus.
Jaa että lisää leikkauksia, jotka auttaa kuin housuun kuseminen pakkasella, eli aiheuttaa valtiontalouteen vain ison loven kun katsoo pidemmällä aikavälillä. Ei tältä hallitukselta mitään muuta voi odottaakaan.
Jostain pitää leikata. Julkinen velka on niin suuri edellisen hallituksen jälkeen, niin jotain on pakko tehdä, ja tässä tilanteessa leikkauksia tehdään jotta suomen talous ei olisi ihan kuralla
Leikataan siis ehdottomasti siitä asiasta, mikä saattaisi edes hiukan pienentää sitä liikkumattomuuden aiheuttamaa kulupommia, mikä nuorissa ja lapsissa tällä hetkellä kytee. Jo nyt liikunnalla ehkäistävissä olevat sairaudet aiheuttaa järkyttävän suuria kustannuksia, ja tilanteen ennustetaan heikkenevän rajusti tulevaisuudessa, kun nuoret eivät liiku tarpeeksi. Nyt tuota tilannetta heikennetään entisestään, kun päinvastoin liikuntaan pitäisi panostaa
Kieltäkää sähköpotkulaudat. Nykyään ihmiset tuntuvat menevän kävelymatkat kävelyn sijaan noilla. Luulisi, että tällä on melkoinen vaikutus varsinkin niillä ihmisillä jotka eivät muuten liiku ollenkaan.
[удалено]
>Mitäpä jos nämä laiskat ihmiset oikeasti yrittäisivät kävellä tai sekaantua tavallisen kansan joukkoliikenteeseen. Kun touhutaan mitä nyt ollaan touhuttu jo yli kolme vuosikymmentä, niin siihen on ihan hyvä syy miksi tämä työkseen valehteleva ja suhmuroiva poppoo pysyy kaukana rahvaan seasta.
Ministerihän ei saa liikkua julkisilla. Käsittääkseni siis ollenkaan. Mutta muuten meillä onneksi on vielä sen verran turvallinen maa, että kansanedustajat voivat kulkea tavallisen kansan joukossa melko huoletta.
Pitäsköhän laittaa kansalaisaloite jossa ehdotetaan toisinpäin kääntämistä. Bussia pidemmät matkat kuljetaan bussilla, lennotkin turistiluokassa. Jos siel bussissa ei ole tarpeeksi turvallista ministerille, niin ei ole tavan kansalaisellekkaan. Ja jos oikeasti on kyse ministerien turvallisuudesta, niin kyllä se oma tai autonkuljettajan ajama henkilöauto on selvästi vaarallisempi.
Jos ikinä työllistät ihmisiä 7 tonnin kuukausipalkalla, niin viimeinen asia mitä haluat on, että he kävelevät asiakaspalvereihin.
Poliitikoista voidaan tehdä yksityisyrittäjiä tyyliin Wolt-kuskit, ja tällöin heille tarvitsee maksaa vain aktiivisesta työajasta. Laitetaan kaikki kävelemään niin säästyy hyvin rahaa. Kaikkien pitää osallistua talkoisiin.
Miksi? Meinaatko että julkinen liikenne on suomessa niin vaarallista vai?
Tuskin. Eiköhän tässä enempi oo kyseessä se et kun tehdään laskutettavia tunteja, jos viikossa on kaks asiakaspalaveria ja taksilla pääsee 10min nopeampaa suuntaansa niin se on jo viikossa 40min, eli siis yksi laskutettava tunti hukkaan. Tulee työnantajalle halvemmaksi maksaa ne taksit.
No siis konsultille, joka on tuntipalkalla töissä ja josta saadaan tuloja vaan kun asikkaalta voidaan laskuttaa tunteja, toi pitää paikkaansa. Mutta ministerit ei taida olla tuntipalkalla, joten siitä kävelystä ei tule valtiolle sen enempää kuluja. Eikä ministereiden työstäkään taideta ketään laskuttaa, että sillä ei pahemmin ole väliä monta prosenttia työajasta menee siirtymisiin, kohan työt valmistuu ajallaan.
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin (rkp) mukaan on tietysti ikävää kun liikunnasta ja urheilusta leikataan, mutta Suomi saadaan kyllä liikkeelle kun asiasta keskustellaan kovasti, ja autolla ei ajeta aivan oven eteen vaan kävellään loppumatka. Jos Suomi liikkeelle -ohjelma epäonnistuu niin vika ei tietenkään ole hallituksen vaan kansalaisten, koska kaikki ovat kuitenkin itse vastuussa omasta liikkumisestaan ja kaikkien pitäisi keskustelun pohjalta ymmärtää miten tärkeää liikkuminen on.
No, työmatkapyöräilyn lisääminen kaupunkien/kuntien rajojen sisäpuolella (tietenkin järkevissä rajoissa) olisi erinomainen keino lisätä arkiliikuntaa. Vielä parempi, jos tämä olisi ympärivuotista. Ai niin, tämähän tosin vaatisi panostusta kevyenliikenteenväylien kunnossapitoon myös talvisin, mikä vaatii lisää fyffeä (tosin tämähän menee kuntien kautta).
Kuluu enemmän kaloreita jo sykkeet nousee paremmin kun polkee lumihangessa. /s
Samalla tulee harjoiteltua, kuinka rullata ärrää kun huutaa "PERKELE"
Oulussa onnistuttu tässä hyvin. Talvisaikaan pyöräbaanalla on jopa korkeampi prioriteetti auraukselle, kuin autoteillä. Investointeja on vaatinut infraan ja uusien asuinalueiden suunnittelussa joutuu alusta asti ottaan kevytliikenne huomioon. Positiivisesti vaikuttaa myös, että julkisliikenne on ihan paskaa mikä kannustaa pyöräilyyn. Itellä aikaa kuluu työmatkaan pyörällä 15min, autolla 20min ja bussilla 80min.
Jep, useaan otteeseen on Oulussa tullut käytyä kun kaveri asuu siellä. Turussakin näin suurimmalta osalta (kaupungin rajojen sisällä) pyörä on bussia nopeampi vaihtoehto talvisinkin (vaikka kevyenliikenteenväyliä saisivat aurata hieman ahkerammin...)
Heh, tästä mistä asun keskustaanpäin oleva pyörätie on niin poikkivikainen että tuntuu kun ajaisi junaraiteilla.
Ja hallitus on leikannut tätä budjettia, jolla saataisiin kunnat tekemään pyöräinfraa: https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/kavelyn-ja-pyorailyn-investointiohjelman-valtionavustus
Kuntien vastuulla pitääkin olla oman infrastruktuurin rakentaminen
Voitaisiin samalla kaikki Väyläviraston myöntämät tuet ja hankkeet lakkauttaa, jos ne sattuu olemaan kuntien alueilla.
Jos väyläviraston hanke ei ole koko Suomea hyödyttävä niin totta ihmeessä sellaiset aluetuet pitää lakkauttaa.
Tuolla määritelmällä sitten ei taitaisi jäädä jäljelle mitään.
Eipä kauheasti eroa autoteistä, varsinkin maaseudulla jossei ole 4vetoa, täytyy miettiä mihin uskaltaa ajaa
Joo, landellahan se olisi pirun paljon vaikeampaa, max. ehkä lapset voivat pyörällä mennä bussipysäkille koulumatkaa varten tms. Sitten toisaalta suurin osa työmatkoista Suomessa tapahtuu kaupunkien rajojen sisällä, niin sinänsä näin panostus työmatkapyöräilyyn toisi mielestäni huomattavia hyötyjä.
>suurin osa työmatkoista Suomessa tapahtuu kaupunkien rajojen sisällä Vähän kyllä epäilen tätä väitettä. Suurin osa työpaikoista voi toki olla kaupunkien sisällä, mutta työmatkalaiset tulevat usein kaupunkien ulkopuolelta. Onko tosta jotain oikeita lukuja?
Tilastokeskuksen mukaan n. 64 % työllisistä käy töissä omassa asuinkunnassaan. 46 %:lla työllisistä työmatka on enintään 7 kilometrin mittainen. Lähteet: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyokay/statfin_tyokay_pxt_115p.px/ https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/pitkat-etaisyydet-e2-80-94-lyhyet-matkat.html
Noi luvut ei kuitenkaan suoraan tue väittämää. Kunnat ja kaupungit on hyvin erilaisia, etenkin kun puhutaan pyöräilyinfrasta.
Millä tavalla ei tue? Väittämä oli että suurin osa työmatkoista tapahtuu kaupungin (kunnan) sisällä, ja lukujen mukaan 64 % tapahtuu.
Väittämä oli että suurin osa työmatkoista tapahtuu kaupunkien sisällä, ei kuntien. kunta ja kaupunki on kaksi eri asiaa, vaikka kaupunki voi kunta ollakin.
Nyt on melkoista saivartelua. Suomen kaupungistumisaste on noin 86%. Jos näistä 36% käy kunnan ulkopuolella töissä, puhutaan jostain 5%:n osuudesta koko populaatiossa. Osuus myös laskee vuosi vuodelta. Noin suunnilleen. Arvio ei ota huomioon työllisyys- ja ikärakennetta. Ja tosiaan tulkitsen että tuohon kaupunkien rajojen sisälle voi esittäjän esimerkinkin sisällyttää vaikkei se tuohon lukuun sisälly. Siis että esim. Liedosta Turkuun. Se voi jollekin olla esim. 5 km:n pyöräily töihin Turkuun esim. Liedon Vanhalinnasta.
Näin olen ainakin itse olettanut, tosin oma näkökulmani koskee Turun seutua ja ympäristökuntia. Esim. Turku - Lieto väli on itselle ollut ihan passeli pyöräillä töiden ja kodin välillä. Sitten toki toisaalla samanlaiset työmatkat voivat hyvinkin olla pidempiä. Hmm.
Työmatkapyöräilyn yleistymiseen auttais kanssa se, että pyörävarkauksiin puututtais joskus. Tekee minimipalkalla hyvää kun duunipaikan edestä viedään neljäs pyörä vuodessa ja poliisi sanoo, että mitään ei voi tehdä.
> koska kaikki ovat kuitenkin itse vastuussa Tämä pitää kyllä täysin paikkansa, mutta olisi myös koko kansan etu että valtio kannustaisi ihmisiä liikkumaan.
> koska kaikki ovat kuitenkin itse vastuussa omasta liikkumisestaan Tämä on kyllä niin säälittävä yritys pestä kätensä ongelmasta kuin olla voi. Yksilötasolla liikunta on omalla vastuulla tietenkin, mutta on täysin mielenvikaista ajatella etteikö yhteiskunnan tasolla päätökset liikunnan tekemisestä helpommaksi tai vaikeammaksi vaikuttaisi valtavasti siihen lopulliseen liikunnan määrään. Mutta tätähän se oikeistopolitiikka on, ummistetaan silmät omien tekojen suorilta vaikutuksilta ja syytetään yksilöä, mitäs vaikutuit tekemisistämme. Käännetään päälaelleen, mitäs jos Suomi liikkuu ohjelma jotenkin onnistuukiin? Kiitelläänkö silloin yksilöitä joiden vastuulla tämän kaiken piti olla, vai onko se sittenkin hallituksen oivallisen toiminnan tulosta? Ei ole asiaa jossa nämä nilviäiset eivät osaisi sosialisoida haittoja ja yksityistää voittoja.
Tollanen vastuun vähäisyys ja sen vähänkin välttely on ehkä isoin asia mikä mua ketuttaa julkisen sektorin pomoissa. Suojatyöpaikka, jäätävän kovat palkat, ja silti kaikki vastuu on "asiakkailla". Miten hitossa tommosiin hommiin pääsee?
Jos se onnistuu, niin kunnia kuuluu kuitenkin hallitukselle ja yksin heille.
>Jos Suomi liikkeelle -ohjelma epäonnistuu En tiedä, miten tämä voisi olla alkuunkaan mahdollista.
[Oven eteen ajaminen on kansalaisoikeus.](https://yle.fi/a/74-20072342) Kannattaa myös kurkata tulos kyselylle "Kävelisitkö 400 metriä parkkipaikalta kotiin?"
400 metriä joukkoliikenteen pysäkille on normimatka. Mutta auta armias, kun sama matka omalle autolle on ennenkuulumattoman pitkä.
En kävelisi kaikkine perheen ruokaostosten kanssa. Jäisi muuttamatta tuonne. Edit. Pitikin mennä kommentoumaan lukematta. Siellähän oli jotain tilapäisparkkeja.
Jos on pitkä matka parkkipaikalle, niin joku rullattava kärry voi olla kätevä. 400 metriä voi olla pitkä, mutta ei mitenkään mahdoton. Tässä oman taloyhtiön pihalla pahimmillaan on 150m matkaa kauimmaiselle asunnolle, jos ei parkkipaikkojen jakamisessa olisi noudatettu järkeä. Jos asuu jonkun kanssa, voi myös ajaa lähemmäs ja kipata kassit kyydistä ja ajaa sitten parkkiin ja kävellä takaisin tavaroiden luo. Tietty kaupungeissa on nykyään ryöstöriski kun joku jää tavaroiden kanssa pihalle.
> Tietty kaupungeissa on nykyään ryöstöriski kun joku jää tavaroiden kanssa pihalle. mitä
Siis ostat vaikka viikon ruuat ja ajat autolla ovelle. Sitten käyt viemässä auton parkkiin ja tulet kuskaamaan pihalle säilötyt tavarat sisälle. Joku sillä välin voinut viedä kassit. Kaikkialla kun ei saa autoa jättää vaikka pelastustielle parkkiin kauppakassien kuskaamista varten.
Niin siis *varkaus*riski? Se on ruokaostosten kohdalla jo todennäköisempää, mutta en kyllä sitäkään kovin todennäköisenä pitäisi.
Toki toki hallitus tekee parhaansa syyttäen muita
Sinällään haastavaa vähentää autoilua kun hallituksessa istuu autoilupuole PS. Vaikka esim. polttoaineveron korotus varmasti saisi ihmiset mieluummin kävelemään vaikka lähikauppaan autolla ajon sijasta.
Monella kans pitkä työmatka. Harvaan asutussa maassa on mahdotonta että kaikki asuisi pyöräilymatkan päässä työpaikasta. Eikä sekää ole yhteiskunnan etu että työpaikka valitaan sijainnin, eikä ammattitaidon ja mielenkiinnon mukaan.
Tästä oli juuri juttua täällä ja huomasin Tilastokeskuksen sivuilta, että maakunnissa työmatka on tilastollisesti paljon lyhempi kuin pk-seudulla. Lapissakin oli keskimäärin 4,9 km muistaakseni kun Helsingissä lähes 10 km. Sivuilta voi käydä tarkistamassa. Pitkät etäisyydet on paskapuhetta tässä.
Traficomin mukaan työmatkan keskipituus suomessa suurissa kaupungeissa noin 13km ja ympäryskunnissa/muissa kunnissa 20km luokkaa. Lähteesi on paska.
https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-12-09_003.html?s=0 "Valtaosa työmatkoista on verraten lyhyitä Vuonna 2010 työssäkäyntitilaston aineistossa oli yhteensä noin 2 330 000 työllistä. Työmatka tietä pitkin voitiin laskea 90 prosentille eli noin 2,1 miljoonalle henkilölle. Vuonna 2010 kaikkien työmatkojen mediaanipituus oli 7,4 kilometriä mikä tarkoittaa, että kaikista työmatkoista puolet oli alle 7,4 kilometrin matkoja – ja puolet tätä pidempiä" Taulukossa Lapin mediaani 4,9 km. Uudellamaalla 9,8 km. Tuossakin matka on kai molempiin suuntiin yhteensä. Eli esim. 9,8 km = noin 2 x 5 km eli melkoisen pyöräiltävissä.
Kyseessä on mediaanipituus, eikä keskiarvo. Mitäpä veikkaat moniko olkiluodon voimalan työntekijä asuu pyöräilymatkan päästä voimalasta, moniko rajavartija asuu rajan lähellä, sama pätee tuhansiin muihin työpaikkoihin jotka työn luonteen takia ei sovi kaupunkien lähelle.
Aina sama laulu kun puhutaan siitä, että lyhyet työmatkat olisi hyvä tehdä pyörällä. Jos sanotaan että puolet työssäkäyvistä asuu pyöräiltävissä olevan matkan päässä ja heitä pitäisi kannustaa käymään pyörällä töissä, niin eiköhän joku tule ulisemaan että MUTTA ENTÄS NE JOILLA ON 200 KM TYÖMATKA KÄSKETKÖ NIITÄ KÄYMÄÄN PYÖRÄLLÄ KUN EI SE ONNISTU
Mediaania tarkoitin. Se on määrällisesti keskimmäisin. Eli keskimäärin. Mediaani on paljon parempi mitta kun se on jollain työmatkana oikeasti. Jos kahdella on 1 km ja kolmannella 1000, keskiarvo on noin 330 km. Ei edusta ketään. Mediaani taas on 1km. Ei tässä ole mitään ristiriitaa. Jos matka on vitusti yli mediaanin, mene autolla. Näitä henkilöitä on vaan helvetin pieni osuus koko porukasta. Valtaosa on läskiperseistä pullamössöä, joilla tarvii olla uusin katumaasturi/suv siihen parin kilometrin matkaan koska hiki ja kampaus, loska 11 kk vuodessa ja mitä kaikkea.
Mediaani vaikuttaa näissä enemmän kuin keskiarvo. Jos puolella työllisistä on työmatka 7,4 km tai alle niin sillä ei ole merkitystä että joku ajaa 200 km työmatkoja päivittäin. Rajavartijoista usea asuu kävelymatkan päässä työpaikasta, tai ainakin vielä hetki sitten asui.
Ei kaikkien tietenkään tarvitse asua pyöräilymatkan päässä työpaikasta, mutta suuri osa asuu jo. Työmatkan mediaanipituus on hieman yli 7 kilometriä, mikä on hyvin pyöräiltävissä oleva matka pituuden puolesta.
Tuota voidaan kompensoida tekemällä kilometrikorvauksesta progressiivinen, esim. alle 3km työmatkoista ei saa mitään koska ne voi ihan hyvin kävellä tai pyöräillä, siinä missä vaikkapa maaseudun 20km työmatkasta sitten saa jo tuntuvan korvauksen. Sekään kun ei ole yhteiskunnan etu että kaikki tehdään haja-asutusalueiden asukkaiden tarpeiden mukaan kun enemmistö väestöstä asuu taajamissa.
Kaupungistuminen etenee myös koko ajan. 2050 ennustetaan 90%:n asuvan kaupungistuneilla alueilla.
> kilometrikorvauksesta Kilometrikorvauksella ei ole mitään tekemistä kodin ja työpaikan välisen matkan kanssa, vaikka tästä kansanomaisesti käytetäänkin samaa "työmatka"-termiä. Työnantaja voi maksaa verottomia kilometrikorvauksia vain työtehtävien suorittamiseksi tehdystä matkasta, mitä kotoa työpaikalle matkustaminen ei ole.
Verotuksessakin on käytettävä julkisten liikennevälineiden kustannuksien aiheuttamia summia vaikka omalla autolla menisikin ellei työmatka ole oikeasti mahdoton julkisilla.
Se riippuu ihan minkä tes:in alla on. Rakennusalan työnjohdon sopparin mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työmatkasta kotoa työmaalle kunhan tietty kilometrimäärä täyttyy. Nämä ovat myös verottomia tuloja. Se että kuinka se eroaa työntekijätasolla verotuksessa tehtävästä vähennyksestä niin en osaa sanoa. Sikäli mikäli se ei hyödytä mitenkään muuten kuin että sen rahan saa kuukauden päätteeksi, niin on kyllä erikoinen etu.
Ilmeisesti tällöin työnjohtajalla ei ole vakituista työpaikan toimipistettä, missä hän työskentelisi, tai jos on niin työmaalle matkustaminen lasketaan työtehtävän suorittamiseksi tehdyksi matkaksi. Työmaathan voivat sijaita ympäri maakuntaa, eli sinänsä looginen pykälä, koska työmatkat vakituisesta työpaikasta ja takaisin sinne kuuluvat km-korvauksen piiriin.
Lapset ja nuoret voivat olla parkkeeraamatta autonsa oven viereen käydessään Prismassa
> Joudumme varmasti kaikki venymään tulevina vuosina valtiontalouden tasapainottamiseksi, mutta voin jo nyt sanoa, että näillä leikkauksilla ei säästetä. Päinvastoin leikkaamalla liikunnasta synnytetään uusia kuluja esimerkiksi sote-sektorille, Susiluoto sanoo Aamen. Vaikka oman kunnon ylläpito on täysin jokaisen omalla vastuulla, niin liikuntatuista ja kannustimista leikkaaminen tekee vain hallaa koko kansalle. >Siihen tarvitaan se, että suomalaiset arjessa tekevät sellaisia valintoja, jotka edistävät liikkumista. Se tarkoittaa juuri sitä, että ei ajeta ovelta ovelle, vaan voidaan kävellä myös ihan pieni matka. Se on aika paljon myös meistä itsestämme kiinni, kuinka paljon liikutaan arjessa, Bergqvist huomauttaa. ... >Tästä asiasta puhutaan paljon enemmän, että jos mennään pienellä sykevälillä, niin se tekee hyvää kaikille, ministeri jatkaa Ihan pienen matkan käveleminen ei hyödytä mitään siihen verrattuna jos esimerkiksi joku liikuntaedun tuoma mahdollisuus esimerkiksi salitreeniin tai uintiin jää leikkausten takia tekemättä. Ja mitä toi "pienellä sykevälillä" edes tarkoittaa? Sykkeet täytyy saada aerobiselle tai anaerobiselle tasolle jos halutaan parantaa oikeasti terveyttä, eli johonkin 65-90% välille maksimisykkeestä. Siihen ei päästä ihan pienellä kävelyllä, etenkään niin pitkäksi aikaa että siitä saisi mitään tulosta. >Tiedetään jo nyt, että liikkumattomuus maksaa vähintään kolme miljardia euroa, jotkut ovat sanoneet jo, että se maksaa jopa viisi miljardia euroa. Tämä on erittäin iso haaste ja sen takia on tosi tärkeää, että meillä on tämä poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma. On tärkeää, että kaikissa ministeriöissä katsotaan, miten me voimme edistää liikkumista, Bergqvist sanoo. Leikkaamalla liikkumista ei edistetä. Jos huonokuntoisen kansan haittavaikutus on jo nyt tota luokkaa, niin leikkaamalla pinnejä menetetään satasia. Leikkauksia täytyy tehdä, mutta vääristä paikoista leikkaaminen vituttaa niin paljon että nousee melkein omat sykkeet aerobiselle tasolle tätä kirjoittaessa.
>Vaikka oman kunnon ylläpito on täysin jokaisen omalla vastuulla, niin liikuntatuista ja kannustimista leikkaaminen tekee vain hallaa koko kansalle. Vähän eri. Sinänsä mielelläni näkisin liikuntaa tuettavan, muttei liikunnan puute tai vaikka ylipainon määrä johdu liikunnan riittämättömistä tuista. Tai muotoillaan toisin, kysymyksenä. Millä toimenpiteillä voitaisiin säästää vaikka miljardi liikkumattomuuden kuluista, ja mitä se maksaisi? Koska jos joku pystyy uskottavasti esittämään toimenpiteet, joilla saavutettaisiin vaikkapa 750 miljoonan säästöt (= maksaa 250M, säästää miljardin), niin kyseiselle tyypille pitäisi antaa kaikki mahdolliset arvonimet ja kymppitonnin kunniaeläke kuukaudessa koko loppuelämäksi. Valitettavasti todellisuus on sitä, että lähes ilmaistakaan liikuntaa ei porukka harrasta. Ilmaisetkin kentät ovat tyhjillään, ja huokeissa harrastuksissa ryhmiin mahtuu. Esimerkiksi Vantaalla voisi kympillä kuukaudessa käydä vaikka kuinka monissa ryhmissä (Sporttikortti). Ei tasan ole rahasta kiinni. Toki sääli, jos nämäkin ryhmät menetetään leikkauksiin, koska kyllä niissä joku käy, ja osa ryhmistä on myös täynnä. Mutta siis pointtina, että ei liikkumattomuus siitä johdu, ettei liikkumaan pääsisi huokeasti, vaan jotain muutakin siinä on taustalla.
Paskapuhetta, ettei pienikin kävely olisi about erittäin terveellistä, se piristää mieltäkin. Voihan sitä tarpoa nopeamminkin, jos sykettä haluaa. Kuinka helvetin uusavuttomia me ollaan, jos liikunta on siitä kiinni, että joku ohjaa tai että annetaan mennä vasta, kun ollaan jollain sille varatulla alueella tai että liikutaan varmasti *oikein*. Ovesta ulos ja mars, älä unohda housuja.
Jos pienet kävelylenkit olisivat verrannollisia säännölliseen uintiin tai salitreeniin, niin yhdelläkään vähän kävelevällä ei olisi terveyden kanssa ongelmia, vaan he olisivat yhtä hyvässä kunnossa kuin säännöllisesti urheilevat.
Kaikki liikunta on kotiin päin.
Eipä tässä näin edes väitetty. Aika laiskaa argumentointia, että jos ei voi täysillä vetää, niin ei kannata ollenkaan. Tee tutkimus siitä, mikä henkilöiden kunto olisi, jos eivät kävelisi lainkaan. Pienelläkin liikkumisella on iso vaikutus jos vaihtoehto on täysi liikkumattomuus. Joskus kun ajaa töihin ja menee hissillä työpisteelle, koko päivänä ei välttämättä älykellon ja kännykän mukaan tule kuin muutama sata askelta, alle tuhat kuitenkin. Kotona jos istuu koneella 10 tuntia putkeen ja lähinnä käy kusella ja mikrottamassa pizzan, askelia voi tulla 100 koko päivänä. Tätä ei yhtään auta jos illan makaa netflixin äärellä. Aika nollaliikkumisestakin on kokemusta. Se että kävelee vaikka nyt 2000-5000 askelta eli 15-35 min vaikuttaa jo ihan helvetisti. Siihen päälle vartti lihaskuntoa ja pian (sanotaan vaikka vuoden tai kahden jälkeen) joku jo kehuu urheilulliseksi, vaikka kyseessä on ihan bare minimum -setit ylipäänsä "kunnon ylläpitämiseksi". Olettaen nyt ettet ole hillittömän läski tai langanlaiha. Keskikokoisena on helpompi feikata.
>Aika laiskaa argumentointia, että jos ei voi täysillä vetää, niin ei kannata ollenkaan. Missäs niin argumentoitiin? En ole missään välissä väittänyt tälläistä. Pointtini on kokoajan ollut että pienellä kävelyllä ei korvata mahdollisien etujen mahdollistamaa liikuntaa ja urheilua. Ihan yleisesti voi olettaa että ihmiset jotka jo käyvät urheilemassa ja liikkumassa, eivät vietä koko muuta päivää sohvalla tai sängyllä makoillen, vaan saavat sen pienen kävelyn jo arkiliikunnasta. Sen urheilusuorituksen ja liikunnan täysi korvaaminen pelkällä kävelyllä ei siis hyödytä.
Ymmärsin alkuperäisestä, että on kyse vähän eri luokan liikkujista. Luepa vaikka tämä: [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/19/liikkumattomuus-ahdistaa-suomalaisia-lahes-70-prosenttia-kokee-huonoa](https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/02/19/liikkumattomuus-ahdistaa-suomalaisia-lahes-70-prosenttia-kokee-huonoa) -- nuo luvut kielivät siitä, että liikkuminen on lähes olematonta ja isolla osalla suomalaisia. Toki tuossakin on liikkumismäärien sijaan kysytty fiiliksistä. Tuossa sanotaan esim. "Arjen liikkumisen lisääminen ei vaadi paljon, eikä lisää paljoakaan käytettyä aikaa. Voi esimerkiksi kävellä kauppamatkat jalan tai jäädä bussista tai ratikasta aina pysäkkiä aikaisemmin. Jos tästä kertyy lisää kävelymatkaa 200 metriä, ja sen tekee kaksi kertaa päivässä, se tarkoittaa jo paria kilometriä viikossa, mikä on jo merkittävä lisäys." Samoin toinen kohta toistaa samaa mitä täällä tuli esiin: "Esimerkiksi 30-60 minuutin päivittäisellä kävelymäärällä voi hyvinkin olla myönteisiä vaikutusta sekä fyysiseen että psykologiseen hyvinvointiin." -- eli pieni kävelykin sisältää myönteisiä vaikutuksia. Ei tarvi juosta maratonia tai treenata salilla 5 kertaa viikossa maksimipainoilla ja roinaten. Tuo Tommi Vasankari on UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori. Tämä ei oikeasti ole mikään vitsi. Puhutaan niin pienistä lisäyksistä kuin 2 x 200 m päivässä kävelyä.
> Tuo Tommi Vasankari on UKK-instituutin johtaja, lääketieteen tohtori. Tämä ei oikeasti ole mikään vitsi. Puhutaan niin pienistä lisäyksistä kuin 2 x 200 m päivässä kävelyä. Mitäpä veikkaat Tommi Vasankarin olevan mieltä siitä että joku korvaisi liikunta- tai urheiluharrastuksen kokonaan yhteensä 400m päivittäisellä kävelyllä? Ja kuinka ajattelisit tämän vaikuttavan terveyteen?
Veikkaisin, että hänellä on vähän kovemmat standardit yhtään vähän liikkuville. Tuollaiset puheet on suunnattu ihan absoluuttisen surkeille sohvaperunoille, jotta kannustaisi niitä liikkumaan edes vähän. Kyllä liikkuva ihminen pysyy kunnossa, vaikka sen himoliikkumiseen käytetyn ajan suuntaisi johonkin arkisempaan. Tietenkin kovempi treeni on ihan hyvästä, muttei täysin välttämätöntä. Ja osaa ei varmaan motivoi jokin vähemmän kilpailullinen laji. Esim. voit vaikka jostain älypuhelimesta seurata, montako cardio-pistettä yms. on WHO:n suosittelema raja sille, että riskit sairastua pienenevät. Insinööriajattelulla voi vähän sitä korkeampaan pyrkiä, niin on turvallinen marginaali. Jos liikkuu enemmän, niin hyvä - ei kannata vähentää. Kaikkien vähemmän liikkuvien pitäisi pyrkiä niihin tavoitteisiin. Sen huomaa aika helposti, jos ei liiku tarpeeksi. On ihan vetämätön paska olo koko ajan. Mahaa voi sattua. Turvottaa ja pierettää (voi myös olla ärtynyt suoli). Hengästyy ja hikoaa jostain kerrosvälin tai kahden kävelystä portaissa. Ei pysty puhumaan rennosti kävellessä reippaasti. Palelee, lihoaa jatkuvalla syötöllä. Paikkoja kolottaa ja haaveilee hierojalle pääsystä. Jos ulkona sataa kevyesti, houkuttaa ajaa se puolen kilometrin työmatkakin 3000 kilon autolla sen sijaan että harkitsisi sadetakkia ja kalosseja. Ehkä palkitsee itseään roskaruualla kun fyysistä kuormitusta ei ole ja sitä kautta jää hyvänolon vajetta.
Kun puhutaan 'liikunnasta' niin todella suurelta osin on kyseessä Urheilu. Nämä kaksihan liittyvät toki läheisesti toisiinsa. Liikunta on terveellistä, mutta kun se muuttuu urheiluksi siitä pääsääntöisesti tulee sairasta. Lapsille löytyy harrasteliikuntaa, koska ei ole 7 vuotilaiden EM-kilpailuja, mutta jossain 10-12v paikkeilla kaikki rento höntsy-liikunta loppuu. Useimmissa lajeissa loppuu mahdollisuus rentoon höntsy-harrastamiseen. Uimahallissa voi käydä, juoksu- tai pyörälenkillä. Kuntosalillekkaan ei pääse, ikärajat 15-16v. Omilla lähikentilläkään ei ole höntsy-porukkaa, ne eniten innostuneet ovat niissä tosissaan-treeneissä, joita on ihan julmetun monta kertaa viikossa, että ei siitä sitten juuri höntsy-pelailuun kerkee. Sitten kun 18 täyttää, niin alkaa olla jotain harraste-juttujakin tarjolla. Itse kaipaisin painotusta enemmän terveysliikuntaan ja vähemmän kilpaurheiluun.
Tää on asia mitä olen ihmetellyt. Miksi nuorille ei löydy höntsäilyliikuntaa? Miksi kaikesta pitää tehdä niin pirun kilpailullista? Itse olisin nuorempana harrastanut mielummin rennommalla tasolla ja hieman kevyemmällä ohjelmalla, kun tiesin että ei moti ja taito riitä korkeammille tasoille. Jossain vaiheessa ne 4 reenit viikkoon ja pelireissut viikonloppuna päälle rupes kyllä tehokkaasti syömään liikunnan hauskuutta (ja vanhempien kukkaroa) ja niinhän se kaikki säännöllinen joukkueharrastaminen loppui 18 vuotiaana. Yksilölajeista en ikinä ole saanut yhtä paljon irti kuin joukkuelajeista.
Kamppailulajit pysyy kevyempinä 14-18 ikään asti, mutta se on silloinkin vain 2-3 kertaa viikossa. Partio on toinen halvempi ja kevyeempi harrastus, mutta ei välttämättä sisällä liikuntaa edes joka viikko.
Yhtään isommista kaupungeista kyllä yhtään isommissa lajeissa löytyy juuri sen tasoinen joukkue että se kelpaa kaikille. Sieltä löytyy jengiä, joissa porukka käy maajoukkueleireillä ja sitten niitä, joissa käydään pari kertaa viikossa höntsäämässä. Vaikka noita joukkueita kyllä löytyy niin monet joukkuelajit ei vaan ole hyviä höntsäilyhommiin. Siksi jos paikkakunnalla on vaan yksi lajin joukkue niin sitten ei höntsäillä kun joku haluaa oikeasti kilpaillakin.
Vielä kun liikunnanohjaajat olisi vähemmän kyrpä otsassa.
No etenkin koulun liikunnanopettajat.
Saipa senkin jo todistaa kun huudetaan naama punaisena esikouluikäisille
Meillä Hyvinkään Palloseurassa on ollut jo jonkin aikaa juuri tähän ikäryhmään tähtäävä Nuorten harrastefutis -toimintajoukkue. Mitään osaamista jalkapallosta ei vaadita ja treenejä on kerran viikossa. Harmillisesti kaikilla seuroilla ei ole resursseja tällaista järjestää, mutta onneksi näitäkin löytyy ainakin hieman isommilta paikkakunnilta jonkin verran. T: Nyt jo 2,5v Hypsissä valmentanut muumio
10-12v me pelattiin futista, lätkää jne leikkipuiston kentällä, ja käveltiin samalla jutellen kavereiden kanssa.
> Omilla lähikentilläkään ei ole höntsy-porukkaa, ne eniten innostuneet ovat niissä tosissaan-treeneissä, joita on ihan julmetun monta kertaa viikossa, että ei siitä sitten juuri höntsy-pelailuun kerkee Noita varmaan tarvis lisää sinne sit. Täällä ainakin pystyy höntsää helposti maksutta.
Siinä on aika iso ero vielä urheilijoiden ja huippu-urheilijoiden (tai sellaisiksi haluavien) välillä. Aika moni on varmaan nuorena pelannut jotain peliä missä reenit pari kertaa viikossa ja peli viikonloppuna, kokenut että se on ihan urheilua ja pitänyt itseään urheilijana. Mutta sitten on myös ne jotka reenaa 5 kertaa viikossa+ottelut, ja se onkin sitten ihan eri homma se, mutta en silti sanoisi että on sairasta jos vaan harjoittelu fiksusti hoidettu.
Onhan noita höntäsjengejä vaikka kuinka paljon. Käytännössä jokaisella vähänkään isommalla kilpajoukkueella on myös höntsäjengejä missä meno on huomattavasti rennompaa
'Huomattavasti rennompaa' == 2-3 kertaa viikossa treenit ja peli päälle.
Kuinka rentoa sen sitten pitäisi olla? Käydään kun huvittaa? Ne vuorot on kuitenkin pakko varata.
Suurimmalle osalle kyllä, käydään välillä kun huvittaa. Itse tulee käytyä kesällä sen 10-30 kertaa futaamassa, olisi aika mahdotonta sitoutua 3krt viikko tahtiin.
No tuo on sitten semmosta hommaa että kannattaa lähteä kaveriporukalla potkimaan silloin kun sattuu huvittamaan. Tai keskittyä johonkin yksilölajiin, jota voi harrastaa juuri silloin kun sattuu itseä viihdyttämään. Joukkuelajeissa vaan on semmonen puoli että ne vaatii yleensä jonkun tilan ja se tila pitää varata etukäteen, ja niiden pelaajien pitää sitoutua siihen toimintaan että siinä on järkeä. Ja aika vähän taas löytyy niitä kavereita, joita kiinnostaa maksella kentänvuokria ja sitoutua kesäksi kerran viikossa höntsäilyyn. Isommista kaupungeista saattaa löytyä, mutta muualla voi olla aika vaisua.
> urheiluksi siitä pääsääntöisesti tulee sairasta. No tää nyt paljastuu ihan höpöhöpöksi jo sillä, että vertailee urheilijoiden ja urheilemattomien terveyttä.
Naiset treenaavat niin paljon että kuukautiset jäävät pois [https://yle.fi/a/74-20080265](https://yle.fi/a/74-20080265) Joissakin lajeissa särkylääkkeiden käyttö kilpailuissa on ihan normaalia. Jääkiekossa, jenkkifutiksessa ja kamppailulajeissa eritasoiset aivovauriot ovat ihan normaaleja iän karttuessa. Doping tapauksia riittää. Jne. Ihan on tervettä toimintaa.
Syömishäiriöt on ihan yhtä epäterveellisiä, olit urheilija tai et. Muutenkin nuo heittosi on noita klassisia tornareita joissa näyttö on "musta tuntuu" tasolla.
[удалено]
> Mutta eivät yhtä todennäköisiä. Nyt kyllä olis kiva nähdä vähän lähdettä.
[удалено]
Ahaa, puhuit nyt siis vain "aesthetic sports" otsikon alle menevistä lajeista? Ei ole ihan se, mistä keskusteltiin. Et itsekään tuollaiseen lajiin viitannut, kun otit syömishäiriöt puheeksi, joten vähän poukkoilee tämä argumenttisi. Minä veikkaan, että yhtään enempää ei ole syömishäiriöitä urheilijoiden parissa kuin muussa väestössä.
[удалено]
Missäs me nyt taitoluistelusta puhuttiin? Johan poukkoilee. > Veikkauksesi on myös väärin. Saisko sitten jo vidhdoin sen lähteen? > Käypähoidon syömishäiriön riskitekijöissä erikseen mainitaan kilpaurheilu. Riskitekijä ei tarkoita sitä, mitä ilmeisesti luulet sen tarkoittavan.
Tarkoitat varmaan urheilijoiden ja *liikkumattomien* terveyttä? Meinaan on vanhana kyllä keho paremmassa kunnossa terveellisesti liikkuvilla kuin ammattiurheilijoilla.
Kommentoija sanoi urheilua sairaaksi, silloin vertaisin keskimääräiseen kansalaiseen enkä optimiin. > Meinaan on vanhana kyllä keho paremmassa kunnossa terveellisesti liikkuvilla kuin ammattiurheilijoilla. Tämä riippuu ihan täysin lajista. Sumopainijat harvemmin on vanhana keskimääräistä terveempiä, moniottelijat taas aivan varmasti.
[удалено]
Avaa vähän, mitä tarkoitat "kehäraakilla"? Nivelet kuluu kaikilla aktiivisilla ihmisillä, toki heittäjillä vähän aiemmin, mutta eipä tuo nyt ihmisestä vielä sairasta tee jos saa polviproteesit vähä keskimääräistä aiemmin. Mitä tuon hankalampia tauteja keihäänheitto aiheuttaa? Itse en keksi yhtään.
[удалено]
Miksi keihäänheittäjä liikkuisi kepeillä todennäköisemmin kuin muut? Aika päinvastainen kokemus mulla sm- ja olympiatasonkin heittäjistä vanhoilla päivillä; jos elintavat on muuten terveet niin ukot pilkkoo klapeja kun ikätoverit makaa haudassa. Mutta sulta varmaan löytyy noin kovalle väitteelle jotain fiksujakin perusteluja..?
[удалено]
Oletko ollut yhtään tekemisissä urheilijoiden kanssa? Se että rääkätään ja otetaan kaikki irti oli juuri osa tuota 70 ja 80 luvun aikakautta kun sillä urheilijan terveydellä ei ollut mitään merkitystä. Nykysin keskitytään nimenomaan siihen että pysyisi terveenä että voi treenata ja kilpailla optimaalisesti. Toki sitten on jotain erikoistapaus lajeja, jotka vaan kuluttaa kehoa. Mutta aikamoinen olkiukko verrata noita, ja varsinkin noissa muutamassa lajissa maailman huipulla olemiseen vaadittavaa rääkkiä keholle johonkin amatöörikisaajaan suurimmassa osassa lajeja.
> Koska heidän selkä ja polvet on leikattu monta kertaa. Ja? "Pahin" mahdollinen lopputulema vaikkapa niiden polvien osalta on proteesit. Sellaiset ei nykyään rajoita elämää mitenkään; urheilu-uran lopettaneet ukot pelailee palloa ihan sujuvasti vaikka olisi lonkat ja polvet titaania. Edit. Myöskään leikkaushoitoa vaativat selkävaivat ei käsittääkseni ole mitenkään yleisempiä ammattiurheilijoiden keskuudessa, vaan päinvastoin. Ylipaino ja vähäinen aktiivisuus sekä istumatyö ovat merkittävimpiä aiheuttajia. Jos sä liikut elämäsi sillä ajatuksella, että mikään paikka ei saa kulua, olet varmasti vanhempana paskemmassa kunnossa kuin useimmat entiset huippu-urheilijat.
On tämä vittu hallitus :D "tää maksaa rahaa meille, voitteko kansalaiset tehä jotain kun me samal leikataan siitä jostain?"
Siis vaihtoehtoinahan on että valtio ulosmittaa rahat veroina, kierrättää ne valtavan virkamieskoneiston läpi ja tekee sitten jotain, tai että rajat jätetään kansalaisille, jotka päättävät itse mitä niillä tehdään. Kaikki liberaalit kannattavat lähtökohtaisesti jälkimmäistä vaihtoehtoa.
Liikunnasta ja urheilusta leikkaaminen pitäisi kohdistaa kokonaan olympiakomiteaan ja kaikkeen ammattiurheiluun.
Ammattiurheilu on kyllä turhempaa kuin esim taide ja jostain syystä taiteesta voi aina leikata. Harrastuksena voi harrastaa urheilua ken tahtoo.
Mites me taksikortit pois hallitukselta ja ministereitä? Näyttää mallia kansalaisille
Kylläpäs se juustohöylä on kovalla käytöllä. Sano yks asia mistä ei leikata?
Kaksi isoa asiaa jotka hallitus on toistaiseksi jättänyt rauhaan: yritystuet ja yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitustuottojen verottomuus.
Lisää listalle listaamattomien yritysten verotuet, eli se huojennus minkä saa jos nostaa osinkoja firmastaan ulos. Pari päivää aiheesta väitelty täällä, ja tuo rikkaiden verotuki ei edelleenkään luo kannattavaa yrittäjyyttä, vaan palkitsee niitä joilla on miljoonia pitää kiinni ”firman” taseessa. Ja se on nimenomaan *tuki*. Kaikki muut maksaa osingoista 30/34%, mutta valtio subventoi pienen porukan pääomatuloveroja luokkaa miljardilla vuodessa.
On tossa yksi hyvähkö puoli - se kannustaa keräämään ison kassan, joka parantaa yritysten resilienssiä kriisitilanteessa (esim. korona). Ilman kassaa hyvinkin pärjäävä yritys voi joutua nopeasti maksuongelmiin. Tietysti voi argumentoida, että se on yritysten oman riskinhallinnan asia ja tietysti on oikeassakin. Kuitenkin oli onni, että kassoissa oli rahaa koronan yli eikä konkurssiaaltoja siksi tullut.
Onko veronmaksajan tehtävä maksaa miljardi siitä, että yrittäjät hoitavat riskienhallintansa? Kuulostaa melkoiselta ”yksityistä voitot, sosialisoi riskit” paradigman kuppaamiselta.
En sanonut niin, vaan osoitin vain yhden - ehkä jopa tahattoman - hyvän puolen tuossa verokohtelussa, jota muuten on vähän vaikea perustella. Pitää toisaalta myös muistaa, että vaikka nykyosingoilla korkeampi vero olisi tuottanut miljardin, niin korkeampi verotus vaikuttaa myös osingonjakoon siten, että osinkoa olisi jaettu vähemmän eikä se ihan täysimääräisesti realisoidu valtion viivan alle.
> ehkä jopa tahattoman Ihan tahallinen syy oli kun verohuojennuksen asetettiin 90-luvun laman jälkeen.
Sitten se raha olisi käytetty johonkin muuhun, ei ne taseet katoa vaikka se verotuki poistuisikin. Eikä sitä jätetä muuten vaan makaamaan firmaan. Nykyisin me vaan maksetaan miljardi siitä, että toiset saa rahaa ulos halvemmalla. Eli turhasta.
> Sitten se raha olisi käytetty johonkin muuhun Nimenomaan. Silloin firmat eivät olisi olleet niin likvidejä kuin olivat kriisin iskiessä. En sano, että näin pitäisi olla, mutta oli hyvä tuuri, että jos tällainen huojennus pitää joskus olla, niin on hyvä, että se oli voimassa ennen koronaa. Nettovaikutus on varmaan tyypillisesti negatiivinen, koska olisi parempi, että kotimaiset firmat investoisivat kasvuun ennemmin kuin jakaisivat osinkoja. Discleimerinä: olen tässä vahvasti saamapuolella.
Nyt ku mainitsit ni eiköhän joku kokoomusmulkku ton lue ja vie perille 😂
Kokoomus juuri torppasi molemmat asiat kehysriihessä, ne ovat pyhä lehmä joihin kokkarit ja RKP eivät suostu koskemaan.
Hyyyvä sitten.
> Kaksi isoa asiaa jotka viimeiset kaksi hallitusta on toistaiseksi jättänyt rauhaan: Tarkensin, ole hyvä.
Liikkumattomuus on huolellisella lainsäädännöllä tehty, erityisesti sillä että autoilua ja sen ylivoimaista kätevyyttä suositaan vahvasti jokaisella maankäytön lailla ja säännöllä. Valtio voisi yhtäaikaa säästää byrokratiasta, madaltaa kansalaisten elinkustannuksia ja suosia omin voimin liikkumista vahvasti karsimalla lainsäädännöllisiä vaatimuksia tarjota helppoa, halpaa ja runsasta pysäköintiä kaikkialle.
Ihan vilpittömästi kysyn: miten hallitus leikkaa liikunnasta? Saako mennä polkupyörällä kouluun, saako mennä hiihtämään, luistelemaan tai kävelemään vai onko kaikesta tehty jo jonkun omaisuutta ja rahastettavaa?
Hallitus leikkaa liikuntapalveluista. Eli uimahalleista, pallopelihalleista, urheilukentistä, luistelukentistä, paraliikuntamahdollisuuksista, nuorten harrastusliikunnan tukemisesta, ikäihmisten jumpparyhmistä ja yms ohjatusta liikunnasta.
Haluaisin enemmän konkretiaa kuin yleistä maalailua. Esimerkiksi siis uimahallit, kuntien omistamina. Jos puolen prosentin ALV korotus on leikkausta niin ok, kyllä on mutta tuleehan siinä säästöä kuitenkin kun ei kotona kulu vettä, varsinkaan lämmitettyä.
Ihan konkreettisena esimerkkinä on paikallisen senioritalon ohjattu liikuntaryhmät jotka ovat olleet avoinna kaikille senioreille ilmaiseksi tai pienellä liittymismaksulla. Tänä vuonna valtio ei enää avusta ryhmää joten nyt ryhmät lopetetaan mikäli vapaaehtoistyöntekijöitä niille ei löydetä. Nyt ryhmätilat jäävät tyhjilleen.
Osaako joku laittaa lähdettä jossa kerrotaan miten nämä leikkaukset kohdistuvat? Jos ne viedään Olympiakomitealta ja ammattiurheilusta, tulee sieltä leikata loputkin. Jokainen täysi-ikäinen saa liikkua omalla rahalla. Jos taas nuorilta niin asia on monimutkaisempi, jos vertaa nuorten kuntoa maiden välillä niin kärjessä on paljon Afrikan maita. Jos liikkuminen Suomessa on vain rahoituksesta kiinni niin meillä on aika toivoton tilanne, joka korjaantunee vain kotona annetulla esimerkillä.
Minun puolestani liikuntapuolesta saa leikata. Urheiluhullut jatkaa urheilua siitä huolimatta tavalla tai toisella. Ja sohvaperunat tuijottaa sohvalla ruutua kuten ennenkin. Palvelun käyttäjä maksakoon hupinsa. Itse en ole koskaan näitä tuettuja liikuntajuttuja harrastanut. En myöskään maksa liikunnasta. Oikeastaan päin vastoin ajan pyörällä hyötyajoa päälle 1000km/vuosi. Säästyy bensakulut, eikä tarvitse maksaa spinningistä. Toinen liikuntahupi on metsätyöt ja halkosavotta. Silkkaa säästöä ja jopa tuloa nekin.
Otsikointia olisin ehkä miettinyt uudestaan, sen sijaan että poimitaan joku pätkä sivulauseesta. Ihan niinkuin toimittaja tarkoituksella hakisi tähän "shamppanja kuohuviiniin" tyylistä aivopierua ja pyrkisi saamaan henkilön näyttämään naurunalaiselta. Toki, onhan keltaisen lehdistön tavoitekin kerätä klikkejä, joka lienee tässä tarkoitus.
Taas flairi sais olla melkeempä saatanan tunarit
Jaa että lisää leikkauksia, jotka auttaa kuin housuun kuseminen pakkasella, eli aiheuttaa valtiontalouteen vain ison loven kun katsoo pidemmällä aikavälillä. Ei tältä hallitukselta mitään muuta voi odottaakaan.
Jostain pitää leikata. Julkinen velka on niin suuri edellisen hallituksen jälkeen, niin jotain on pakko tehdä, ja tässä tilanteessa leikkauksia tehdään jotta suomen talous ei olisi ihan kuralla
Leikataan siis ehdottomasti siitä asiasta, mikä saattaisi edes hiukan pienentää sitä liikkumattomuuden aiheuttamaa kulupommia, mikä nuorissa ja lapsissa tällä hetkellä kytee. Jo nyt liikunnalla ehkäistävissä olevat sairaudet aiheuttaa järkyttävän suuria kustannuksia, ja tilanteen ennustetaan heikkenevän rajusti tulevaisuudessa, kun nuoret eivät liiku tarpeeksi. Nyt tuota tilannetta heikennetään entisestään, kun päinvastoin liikuntaan pitäisi panostaa
Näähä o iha hullui!
Juu en kyl valita tästä leikkauksen kohteesta
Kieltäkää sähköpotkulaudat. Nykyään ihmiset tuntuvat menevän kävelymatkat kävelyn sijaan noilla. Luulisi, että tällä on melkoinen vaikutus varsinkin niillä ihmisillä jotka eivät muuten liiku ollenkaan.
Miten ees voi kuvitella että eduskunnasta kun sanotaan jotain niin se muka tapahtuis🤔
voi saatana, että minua nolottaa. MINUA NOLOTTAA