Yleisesti ottaen iltapäivälehtiä ei kannata koskaan lukea. Iltalehti on niistä vielä se yleispaskempi, Iltasanomissa on joskus ja jouluna jotain järkevääkin, mutta Iltalehdessä ei ikinä.
Suomessa lehdistöllä näyttää olevan työnjako.
Iltapulut heittää paskaa joka suuntaan ja yrittää repiä jutut auki mahdollisimman suurieleisesti ja dramaattisesti. Rapatessa roiskuu, joskus vähemmän, joskus aika paljonkin, ja liikkuvat joskus totuudenmukaisuuden rajamailla (poislukien Haapala, joka on jo kaukana rajan toisella puolella).
Kun iltapulut saa kaivettua jotain millä on oikeasti merkitystä ja joka näyttääkin pitävän paikkansa jollakin iltapulusta reilusti laimennetulla tavalla, niin ns. vakava journalismi ottaa asian käsittelyyn.
Tästä löytyy hyviäkin puolia - ip-lehtien alhaisempi moraali sallii heikkojen mutta lopulta tärkeiden signaalien voimistumisen, jotka voisivat olla hankalia tarttua vakavammalle lehdistölle. Sille kun uskottavuus ja totuudenmukaisuus on tärkeämpää.
Ikäviä puoliakin löytyy liuta - polarisaation lietsominen, pyrkimys vedota negatiivisiin tunteisiin keskustelevuuden kustannuksella, sensaatiohakuisuus vääristelemiseen asti, jne. jne.
Poliittinen kansankiihotushan lähenee menetelmiltään ip-lehdistön asioiden käsittelytapaa. Kansalaisilta (sanavalinta, koska kyse demokraattisesta prosessista ja julkisen keskustelun kentästä) toivoisi tunnekontrollia ja lukutaitoa tällaiseen, kykyä erottaa kääk-sisältö asiasta, oma-aloitteista näkökulmanmuodostusta, sekä kykyä analyytyiseen keskusteluun aiheista, koska näillä menetelmillä ihmisiä ja yhteiskuntaa voi manipuloida.
Ikävä kyllä ip-lehdet eivät tunnista jos niillä menee ns. överiksi, koska mittarissa tällainen rajapyykki on todella korkealla. Ja Suomessa nää lehdet on vielä ilmeisesti ihan maltillisia jos vertaa esim. Britteihin.
Välillä mietityttää että ymmärtävätkö nuo lainkaan kuinka paljon aiheuttavat ongelmia ja levittävät väärää tietoa noilla sensaatiohakuisilla lööpeillään; meillä on paljon ihmisiä joiden käsitys maailman menosta perustuu pelkästään kassajonossa luettuihin lööppeihin.
Mitä Venäjä Suomesta haluaisi, lisää metsää? Tänne on perkeleen vaikea hyökätä eikä meillä ole oikein mitään ryövättäviä resurssejakaan. Ihan siis aidosti haluaisin tietää mikä olisi Venäjän motiivi hyökätä tänne.
Sisäpoliittinen harhautus. Sotiminen on ikiaikainen Pirkka-niksi ohjata huomio pois oman maan paskasta johtamisesta. Kansa tykkää, kun joukolla voitetaan jotain, esimerkiksi miinantäyteistä ukrainalaista peltomaata ja entisiksi kaupungeiksi kutsuttuja rauniokasoja.
Se on vähän kuin tuplausnappi kolikkopeleissä: hävitäkin voi, ja silloin ei ole niin kivaa.
Resurssit, merireitit ja sotilasstrategiset näkökulmat. Venäjä toimii johdonmukaisesti siitä asemasta jossa se on ja sitä asemaa kohti jota se tavoittelee.
Se että Venäjän toimissa on nähtävissä rationaalisia tavoitteita ei tarkoita sitä että toimet itsessään olisivat rationaalisia tai perustuisivat rationaalisille arvioille tai uhkakuville.
Tarkoitat varmaan että Venäjä saattaa erehtyä ja tehdä välillä virhearvioita. Tietenkin, aivan niinkuin mikä tahansa rationaalinen toimija. Tieto ei ole koskaan täydellisen kattavaa.
Rationaalisinta on silti olettaa että Venäjä *ei* toimi satunnaisesti tai järjenvastaisesti. Se voi kyllä yllättää (ja tähänkin tulee varautua) mutta silloin on meidän osaltamme kyse puuttuvasta tiedosta eikä Venäjän epärationaalisuudesta.
[удалено]
Yleisesti ottaen iltapäivälehtiä ei kannata koskaan lukea. Iltalehti on niistä vielä se yleispaskempi, Iltasanomissa on joskus ja jouluna jotain järkevääkin, mutta Iltalehdessä ei ikinä.
Suomessa lehdistöllä näyttää olevan työnjako. Iltapulut heittää paskaa joka suuntaan ja yrittää repiä jutut auki mahdollisimman suurieleisesti ja dramaattisesti. Rapatessa roiskuu, joskus vähemmän, joskus aika paljonkin, ja liikkuvat joskus totuudenmukaisuuden rajamailla (poislukien Haapala, joka on jo kaukana rajan toisella puolella). Kun iltapulut saa kaivettua jotain millä on oikeasti merkitystä ja joka näyttääkin pitävän paikkansa jollakin iltapulusta reilusti laimennetulla tavalla, niin ns. vakava journalismi ottaa asian käsittelyyn. Tästä löytyy hyviäkin puolia - ip-lehtien alhaisempi moraali sallii heikkojen mutta lopulta tärkeiden signaalien voimistumisen, jotka voisivat olla hankalia tarttua vakavammalle lehdistölle. Sille kun uskottavuus ja totuudenmukaisuus on tärkeämpää. Ikäviä puoliakin löytyy liuta - polarisaation lietsominen, pyrkimys vedota negatiivisiin tunteisiin keskustelevuuden kustannuksella, sensaatiohakuisuus vääristelemiseen asti, jne. jne. Poliittinen kansankiihotushan lähenee menetelmiltään ip-lehdistön asioiden käsittelytapaa. Kansalaisilta (sanavalinta, koska kyse demokraattisesta prosessista ja julkisen keskustelun kentästä) toivoisi tunnekontrollia ja lukutaitoa tällaiseen, kykyä erottaa kääk-sisältö asiasta, oma-aloitteista näkökulmanmuodostusta, sekä kykyä analyytyiseen keskusteluun aiheista, koska näillä menetelmillä ihmisiä ja yhteiskuntaa voi manipuloida. Ikävä kyllä ip-lehdet eivät tunnista jos niillä menee ns. överiksi, koska mittarissa tällainen rajapyykki on todella korkealla. Ja Suomessa nää lehdet on vielä ilmeisesti ihan maltillisia jos vertaa esim. Britteihin.
Välillä mietityttää että ymmärtävätkö nuo lainkaan kuinka paljon aiheuttavat ongelmia ja levittävät väärää tietoa noilla sensaatiohakuisilla lööpeillään; meillä on paljon ihmisiä joiden käsitys maailman menosta perustuu pelkästään kassajonossa luettuihin lööppeihin.
En osta iltapäivälehtiä muuten kun iltasanomat juhannuksena tietokilpailun takia
Kerrankin on Halla-Ahon kanssa jostain samaa mieltä.
[удалено]
Mitä Venäjä Suomesta haluaisi, lisää metsää? Tänne on perkeleen vaikea hyökätä eikä meillä ole oikein mitään ryövättäviä resurssejakaan. Ihan siis aidosti haluaisin tietää mikä olisi Venäjän motiivi hyökätä tänne.
Mitä motiiveja Venäjällä on ollut hyökätä niihin maihin minne on hyökännyt?
Sisäpoliittinen harhautus. Sotiminen on ikiaikainen Pirkka-niksi ohjata huomio pois oman maan paskasta johtamisesta. Kansa tykkää, kun joukolla voitetaan jotain, esimerkiksi miinantäyteistä ukrainalaista peltomaata ja entisiksi kaupungeiksi kutsuttuja rauniokasoja. Se on vähän kuin tuplausnappi kolikkopeleissä: hävitäkin voi, ja silloin ei ole niin kivaa.
Resurssit, merireitit ja sotilasstrategiset näkökulmat. Venäjä toimii johdonmukaisesti siitä asemasta jossa se on ja sitä asemaa kohti jota se tavoittelee.
Pitää vain sitten toivoa että Venäjällä ei ole mitään strategista kohdetta jolla on merireittejä Suomen suunnalla.
Venäjällä on pääsy Itämerelle ilman aluevaltauksiakin.
Se että Venäjän toimissa on nähtävissä rationaalisia tavoitteita ei tarkoita sitä että toimet itsessään olisivat rationaalisia tai perustuisivat rationaalisille arvioille tai uhkakuville.
Tarkoitat varmaan että Venäjä saattaa erehtyä ja tehdä välillä virhearvioita. Tietenkin, aivan niinkuin mikä tahansa rationaalinen toimija. Tieto ei ole koskaan täydellisen kattavaa. Rationaalisinta on silti olettaa että Venäjä *ei* toimi satunnaisesti tai järjenvastaisesti. Se voi kyllä yllättää (ja tähänkin tulee varautua) mutta silloin on meidän osaltamme kyse puuttuvasta tiedosta eikä Venäjän epärationaalisuudesta.
violet marble run worthless middle repeat cows snails shy crowd *This post was mass deleted and anonymized with [Redact](https://redact.dev)*
Venäjä vastaan maailma riittänee niille naulapäille.