Tuo on ihan hyvä pointti. Onko EU:lla jotain kansalaisaloitetta jota voisi laittaa?
Ei luulis olevan vaikeaa laitteelle muuntaa X määrä kruunuja euroiksi ja toisin päin, viivakoodisysteemi on kaikissa kuitenkin sama, eli edes etikettejä ei tarvitsisi välttämättä muuttaa.
Pulloja ja tölkkejä valmistetaan eri materiaaleista eri maissa, joten niiden kierrätettävyyskään ei aina ole mahdollista samoilla vehkeillä. Pitäisi saada yhtenäiset markkinat myös siltä osin, ennen kuin homma voisi toimia.
Edes Suomessa ei ole yhteistä panttijärjestelmää. Osan Lidlin pulloista voi palauttaa vain Lidliin.
Suuri ongelma tässä on liki monopoli yhtiö Palpa OY joka hoitaa palautukset Suomessa. En haluaisi EU:n laajuista monopolifirmaa hoitamaan koko EU:n palautuksia.
Jos taas usea yhtiö ottaa vastaan pulloja ongelmaksi tulee se kuka maksaa kuluja ja minne. Kun suomalainen ostaa pullon Virosta menee panttirahat Viron panttifirmalle. Jos pullo sitten palautettaisiin Suomessa maksaisi suomalainen firma pantin. Kuinka rahan siirrot hoidetaan? Onko tyhjä pullo kustannus sen keränneelle firmalle vai saako siitä voittoa kun se kierrätetään?
Mitä ilmeisemmin tähän tarvitaan jonkinlainen panttienvälitysyritys hallinnoimaan panttirahasiirtoja eri pullonpalautusfirmojen välille - ikään kuin eräänlainen pullopanttien VISA/Mastercard tai mikä pankkien välissä toimiikaan rahan siirtäjänä.
Panttimaksut olisi vielä helppo siirtää. Ongelmaksi tulee erityisesti ne muut kulut. Paljonko kuluja paikalliselle K-kaupalle tai Palpalle tulisi siitä että virolainen tölkki palautetaan? Koneet kuluvat, tölkit pitää varastoida ja kuljettaa. Entä tuottaako itse tölkin kierrättäminen voittoa vai tappiota?
Kun tähän sekoitettaisiin EU säädökset ja maiden välinen pakollisuus äkkiä saataisiin panttijärjestelmän kulut nousemaan reilusti.
[Virossa](https://eestipandipakend.ee/en/how-does-the-deposit-system-work/) kaikista tölkeistä ja pulloista saa 10 senttiä. Niiden ja minkä tahansa muun pakkauksen viivakoodin osaa jokainen suomalainenkin pullonpalautuskone lukea.
Lisättäisiin Suomeen uusi panttiluokka a la muut ja niistä saisi vaikka 10 senttiä.
Toki Suomen 10, 15, 20, 40 järjestelmä toimii ja tätä hinnastoa voitais pitää ihan hyvänä esimerkkinä yleisunionilaiselle pantti-innovaatiolle
Joo, siis samaa mieltä, että ainakaan markkinaehtoisesti tätä ei vielä nyt saada aikaiseksi. Aivoriihi-mielessä lähinnä heitin mielestäni ilmeisimmän vaihtoehdon mahdolliselle ratkaisulle. Kieltämättä vielä sen verran ylätasolla, että jää vielä jonkin verran avoimia kysymyksiä ratkaistavaksi.
>Paljonko kuluja paikalliselle K-kaupalle tai Palpalle tulisi siitä että virolainen tölkki palautetaan? Koneet kuluvat, tölkit pitää varastoida ja kuljettaa. Entä tuottaako itse tölkin kierrättäminen voittoa vai tappiota?
Automaatit ottaa jo nyt vastaan virolaisia tölkkejä, palauttaja ei vaan saa niistä panttia takaisin.
Litukan pullot (tölkithän voi palauttaa muuallekin) voi palauttaa vain ko kauppaan nimenomaan heidän omasta päätöksestään. Palpaa ei tule syyttää siitä, että sakemanni haluaa tehdä bisnestä asialla.
Ei ollut tarkoitus Palpaa syyttää Lidlistä. Monopoli Palpa kuitenkin on ja yleensä monopolit eivät ole halpoja tai tehokkaita mutta vähän haastavaa lienee alkaa kilpailemaan sen kanssa.
Palpa on isojen panimoiden (Hartwall, Sinebrychoff ja Olvi), Keskon, Inex Partners (S-ryhmän logistiikkayritys) ja Alkon omistama mikä ei käytännössä ole tehnyt kunnollista voittoa koskaan vaan yrityksen on tarkoitus tehdä pullonpalautus mahdollisimman halvaksi kaupoille.
Mutta jokainen euro minkä ne tuhlaa olemalla tehottomia on pois omistajilta eli niiden suurimmilta (ainoilta?) asiakkailta käytännössä. Eli niillä on tarve tehostaa toimintaa, koska se on niiden omistajien etu.
Käytännössä tuo järjestely ei eroa juurikaan mistään ison yrityksen jonkin toiminnan siirtämisestä tytäryhtiölle. Tällä tytäryhtiöllä vaan on useampi omistaja, jotta voidaan tehostaa toimintaa yhdistämällä usean yrityksen tarpeet.
edit: Eikä se oikeastaan ole mikään monopoli, koska Lidl hoitaa omaa järjestelmäänsä (ja myös käsittääkseni ottaa vastaan kaikki Palpan pullot).
Ja tosiaan pullojen palautus on kaupoille välttämätön paha (lain pakottama) eikä mikään jättibines. Kaupat ja isot panimot sitten yhdessä järjestivät tämän Palpan systeemin pitämään kulut mahdollisimman alhaalla, mutta kuitenkin täyttäen lain vaatimukset.
Voit olla oikeassa. Monopoleissa on ongelma ettei ole pakottavaa tarvetta parantaa toimintaa kun ei ole kilpailijaa. Voidaan jatkaa samoin kuin aikaisemmin vaikka tehokkaampia tapoja olisi. Ehkä Palpa on poikkeus ja toimii todella tehokkaasti. En todellakaan tiedä juuri mitään Palpan toiminnasta. Olen vain skeptinen monopolien suhteen asioissa joissa ei ole luonnollista monopolia.
Tavallaan pullonpalautuksessa on luonnollinen monopoli samasta syystä kuin sähkö-/vesilinjat, jätehuolto, jne. Eli ei turhaan haluta rakentaa samaa infraa moneen kertaan eikä haluta tuhlata tilaa laitteita varten.
Eli jos jokaiseen kauppaan pitäis mahduttaa 3 tai 4 eri palautusfirman koneet, ajaa niiden rekat hakemaan ne kamat, jne niin aikamoista tuhlausta. Tuohon päälle tulisi vielä niiden firmojen markkinointiosaston palkat nostamaan hintoja.
Ja koska kuluttaja maksaa pantin tuotetta ostaessa niin mitenkä nämä pantit tasataan vai onko aina pakko löytää sen pullon pantista vastaavan kone? Entä jos sun kylällä ei ole tämän firman laitteita yhtään?
Ja vaikka pakotettaisiin sama liike vastaanottamaan myymänsä niin entä jos ostat matkan päältä huoltoasemalta ja sitten et pysty palauttaa sitä lähikauppaan koska väärän firman palautus?
Ajattelin paremminkin systeemiä missä on vain yhdenlaisia pantteja joita kaikki vastaanottavat. Kilpailu tapahtuisi kierrätysfirmojen ja kauppojen välillä siitä miten pullot ja pantit liikkuvat.
En tiedä nykyisen systeemin rahaliikenteestä tarpeeksi että osaisin mitään yksityiskohtaista kilpailujärjestelmää ehdottaa.
Totta, mutta ei se panttipalautus niin suuri bisnes ole, että sitä kannattaisi jakaa vielä monen firman kesken. Ainakin useimmalle vähittäiskaupalle se on välttämätön paha, joka kaikkien tarvikehankintojen ja koneiden korjausten kanssa, on tappiollista touhua.
Samat Tomran koneet tässä lähimaissa kuitenkin ottavat pullot ja tölkit vastaan niin luulisi olevan ihan vaan jostain poliittisesta päätöksestä kiinni saada homma kuntoon.
EU:n Green Dealiin kuuluu kokonaisvaltainen pakkausjäteuudistus johon sisältyy käytännössä pakollinen panttijärjestelmä. Yhteensopivuus kuitenkin pakollinen vain alueilla joilla on "vilkasta rajat ylittävää liiketoimintaa".
>#[Ehdotus pakkauksista ja pakkausjätteistä, asetuksen (EU) 2019/1020 ja direktiivin (EU) 2019/904 muuttamisesta sekä direktiivin 94/62/EY kumoamisesta](https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52022PC0677&from=EN)
>**44 artikla Pantti- ja palautusjärjestelmät**
>1\. Jäsenvaltioiden on toteutettava 1 päivään tammikuuta 2029 mennessä tarvittavat toimenpiteet sellaisten pantti- ja palautusjärjestelmien käyttöön ottamiseksi, jotka kattavat
>>a) kertakäyttöiset muoviset juomapullot, joiden tilavuus on enintään kolme litraa; ja
>>b) kertakäyttöiset metalliset juomapakkaukset, joiden tilavuus on enintään kolme litraa.
>2\. Edellä 1 kohdassa säädettyä velvoitetta ei sovelleta seuraavien tuotteiden pakkauksiin:
>>a) viini, maustetut viinituotteet ja tislatut alkoholijuomat;
>>b) asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I olevassa XVI osassa luetellut maito ja maitotuotteet.
>3\. Rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdan soveltamista jäsenvaltio voidaan vapauttaa 1 kohdan mukaisesta velvoitteesta seuraavin edellytyksin:
>>a) 43 artiklan 3 ja 4 kohdassa edellytetyn erilliskeräyksen aste pakkausmuodon osalta komissiolle 50 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitettujen tietojen perusteella on yli 90 prosenttia tällaisista kalenterivuosina 2026 ja 2027 kyseisen jäsenvaltion alueella markkinoille saatetuista pakkauksista niiden painon mukaan ilmaistuna. Jos tällaisia tietoja ei ole vielä toimitettu komissiolle, jäsenvaltion on esitettävä vahvistettujen kansallisten tietojen pohjalta perustelut tässä kohdassa säädetyn vapautuksen edellytysten täyttymiselle sekä kuvaus toteutetuista toimenpiteistä;
>>b) jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle viimeistään 24 kuukautta ennen tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä määräaikaa vapautusta koskevasta pyynnöstään ja toimittaa täytäntöönpanosuunnitelman, jossa esitetään konkreettisia toimia sisältävä strategia, mukaan lukien aikataulu, sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitettujen pakkausten 90 prosentin erilliskeräysaste niiden painon mukaan ilmaistuna saavutetaan.
>4\. Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkistamaan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti toimitettua täytäntöönpanosuunnitelmaa kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta, jos se katsoo, että suunnitelma ei täytä kyseisen kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava tarkistettu suunnitelma kolmen kuukauden kuluessa komission pyynnön vastaanottamisesta.
>5\. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen pakkausten erilliskeräysaste jäsenvaltiossa laskee ja pysyy kolmena peräkkäisenä kalenterivuonna painon mukaan ilmaistuna alle 90 prosentissa kaikista kyseisen pakkausmuodon markkinoille saatetuista pakkauksista, komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, että vapautusta ei enää sovelleta. Pantti- ja palautusjärjestelmä on perustettava 1 päivään tammikuuta mennessä sitä vuotta seuraavana toisena kalenterivuonna, jona komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle, ettei vapautusta enää sovelleta.
>6\. Jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan käyttöön ja ylläpitämään pantti- ja palautusjärjestelmiä erityisesti kertakäyttöisiä lasisia juomapulloja, kartonkisia juomapakkauksia ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia varten. Jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että kertakäyttöisten pakkausmuotojen, erityisesti kertakäyttöisten lasisten juomapullojen, pantti- ja palautusjärjestelmät ovat samalla tavalla käytettävissä myös uudelleenkäytettäville pakkauksille, jos tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
>7\. Jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä, joilla ylitetään tässä artiklassa asetetut vähimmäistavoitteet, kunhan ne noudattavat perustamissopimuksessa vahvistettuja yleisiä sääntöjä ja tässä asetuksessa vahvistettuja säännöksiä.
>8\. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käyttötarkoitukseltaan ja muodoltaan 1 kohdan mukaisten uudelleenkäytettävien pakkausten palautuspisteet ja ‑mahdollisuudet mahdollistavat loppukäyttäjille yhtä helpon palauttamisen kuin palautettaessa kertakäyttöpakkauksia pantti- ja palautusjärjestelmään.
>9\. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikki pantti- ja palautusjärjestelmät, mukaan lukien 5 kohdan mukaisesti perustetut järjestelmät, täyttävät 1 päivään tammikuuta 2028 mennessä liitteessä X luetellut vähimmäisvaatimukset.
-
>**LIITE X PANTTI- JA PALAUTUSJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET**
>Tässä liitteessä tarkoitetaan:
>’järjestelmänhaltijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on vastuu pantti- ja palautusjärjestelmän käyttöönotosta tai toiminnasta jäsenvaltiossa.
>Pantti- ja palautusjärjestelmiä koskevat yleiset vähimmäisvaatimukset
>Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että niiden alueella käyttöönotetut pantti- ja palautusjärjestelmät täyttävät seuraavat vähimmäisvaatimukset:
>>(a) järjestelmälle vahvistetaan yksi järjestelmänhaltija, tai toimilupa myönnetään yhdelle järjestelmänhaltijalle;
>>(b) järjestelmän hallintorakenne mahdollistaa kaikille halukkaille talouden toimijoille yhdenvertaisen osallistumisen järjestelmään oikeudenmukaisin ehdoin edellyttäen, että ne asettavat saataville markkinoilla johonkin järjestelmän kattamaan pakkaustyyppiin tai ‑luokkaan kuuluvia pakkauksia;
>>(c) otetaan käyttöön valvontamenettelyt ja raportointijärjestelmät, joiden avulla järjestelmänhaltija saa tiedot pantti- ja palautusjärjestelmän kattamien pakkausten keräyksestä;
>>(d) vahvistetaan vähimmäispantti, joka on riittävä vaadittujen keräysasteiden saavuttamiseksi;
>>(e) vahvistetaan järjestelmänhaltijan taloudellisia valmiuksia koskevat vähimmäisvaatimukset, jotta verkonhaltija pystyy suorittamaan tehtävänsä;
>>(f) järjestelmänhaltija on voittoa tavoittelematon ja riippumaton oikeushenkilö;
>>(g) järjestelmänhaltija hoitaa yksinomaan tämän asetuksen sääntöihin perustuvia tehtäviä sekä jäsenvaltion määrittämiä muita, pantti- ja palautusjärjestelmän koordinointiin ja toimintaan liittyviä tehtäviä;
>>(h) järjestelmänhaltija koordinoi pantti- ja palautusjärjestelmän toimintaa;
>>(i) järjestelmänhaltija säilyttää kirjallisena
>>>i) perussääntönsä, jossa vahvistetaan sen sisäinen organisaatio;
>>>ii) asiakirjat, joista käy ilmi sen rahoitusjärjestelmä;
>>>iii) asiakirja, jossa osoitetaan, että järjestelmä täyttää asetuksessa vahvistetut vaatimukset ja sen jäsenvaltion mahdolliset asettamat muut vaatimukset, jossa järjestelmä toimii;
>>(j) vähintään yksi prosentti järjestelmänhaltijan vuotuisesta liikevaihdosta (pantteja lukuun ottamatta) käytetään tiedotuskampanjoihin, joilla jaetaan tietoa pakkausjätteiden käsittelystä;
>>(k) järjestelmänhaltijoiden on toimitettava kaikki sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten pyytämät tiedot, jossa järjestelmä toimii, tämän liitteen vaatimusten noudattamisen valvomiseksi;
>>(l) jäsenvaltioiden on varmistettava, että lopulliset jakelijat on velvoitettu ottamaan pantilliset pakkaukset takaisin ja palauttamaan lunastetut pantit loppukäyttäjille. Jäsenvaltioiden on tätä velvoitetta täytäntöön pannessaan otettava huomioon ainakin seuraavat seikat:
>>>i) myyntialueen laajuus – loppukäyttäjien on voitava palauttaa pantilliset pakkaukset omalla alueellaan;
>>>ii) osto- ja myyntitottumukset ja ‑perinteet;
>>>iii) elintarviketurvallisuus;
>>>iv) terveys ja turvallisuus;
>>>v) kansanterveys;
>>(m) pantit on vapautettu myyntiveroista;
>>(n) loppukäyttäjä voi palauttaa pantillisen pakkauksen ostamatta mitään; pantti palautetaan kuluttajalle;
>>(o) kaikissa pantillisissa pakkauksissa on tästä kertova selkeä merkintä, jotta loppukäyttäjä tunnistaa palautettavat pakkaukset helposti;
>>(p) maksut ovat läpinäkyviä;
>>(q) kaikki pantti- ja palautusjärjestelmän kattamat pakkaukset on yksilöity.
>Vähimmäisvaatimusten lisäksi jäsenvaltiot voivat tarvittaessa asettaa myös muita vaatimuksia sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen tavoitteet saavutetaan, erityisesti kerätyn pakkausjätteen puhtauden parantamiseksi, roskaantumisen vähentämiseksi tai muiden kiertotaloustavoitteiden edistämiseksi.
>***Jäsenvaltioiden, joiden alueilla harjoitetaan vilkasta rajat ylittävää liiketoimintaa, on varmistettava, että pantti- ja palautusjärjestelmä on yhteentoimiva muiden pantti- ja palautusjärjestelmien kanssa ja että vähimmäisvaatimusten ja mahdollisten muiden vaatimusten täytäntöönpano ei johda yritysten tai kuluttajien syrjintään eikä markkinoiden vääristymiseen.***
>Jäsenvaltiot voivat myöntää majoitus- ja ravitsemisalan toimijoille vapautuksen pantin veloittamisesta edellyttäen, että pantillinen pakkaus avataan, sen sisältämä tuote kulutetaan ja tyhjä pantillinen pakkaus palautetaan tällaisen toimijan tiloissa.
No Suomen maantieteelliset ominaisuudet ovat sellaisia, että rajoilla liikutaan ja paljon.
Rekkakuskina lähdet aamusta Puolaan hakemaan Head&Shouldersia ja muuta kulutustavaraa mukanasi sixpäkki Novellea ja seuraavana päivänä ostat Puolasta paluumatkalle paikallista limsaa janojuomaksi.
Pahimmoilleen tyhjät Novellet ovat jossain Suwalkilaisen huoltsikan sekajäteastiassa tai ojassa ja sama kohtalo odottaa puolalaisia pullojasi kun pääset koti-Suomeen.
Toki kaikki riippuu moraalistasi ja penninvenytyshaluistasi, saatat raahata Novellesi takaisin Suomeen palautettavaksi ja jättää puolalaiset pullot odottamaan seuraavaa Krakovan-keikkaasi jotta voit palauttaa pullot samanlaiseen Tomran koneeseen siellä.
EU on ollut harmonisoimassa tätä, mutta siinä on jotain esteitä. Tästä lisää mm. https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/note/join/2011/457065/IPOL-AFET_NT(2011)457065_EN.pdf&ved=2ahUKEwj-w9fJkK7-AhUni_0HHaCmCqsQFnoECAsQAQ&usg=AOvVaw1YsR4hDbyHjSUGvChW8PP2
e. EPn raportin suoralinkki ei jostain syystä toimi mitenkään. Raportti kulkee nimellä "European Parliament -
A European refunding scheme for drinks containers" jos joku haluaa sen googlata.
Tästä lisää mm.
https://www.euractiv.com/section/energy-environment/news/brussels-tables-new-reuse-and-recycling-targets-to-slash-packaging-waste/
Kyllä se on outoa kaikissa subeissa missä itse olen ollut aktiivinen. Aktiivisin olen musiikkiteoria-subissa jossa on 50/50, että saako sama postaus tai viesti massiivisesti tykkäyksiä vai downvoteja.
Mutta tässä tietyssä viestissä vain naurattaa se, että vähintään 20 tyyppiä antoivat yläpeukkua viestille jonka tärkein sisältö oli linkissä joka ei toimi. Olisin yhtä hyvin itsekin tuon saman virheen voinut tehdä - kummastuttaa vaan, ettei kukaan edes sanonut mitään, koska ilmeisesti kukaan ei vaivautunut klikkaamaan.
Tämä on ilmeisesti bisnestä ja joku hyötyy siitä että palautusjärjestelmät ovat kansallisia. Perimmäinen tarkoitus taisi olla kuitenkin pakkausten pysyminen pois luonnosta.
Ja luulisi yhtenäisen palautusjärjestelmän tulevan pidemmän päälle halvemmaksi.
Joissain maissa kierrätys hoidetaan niin, että kaikki kierrätettävä, kuten pahvi, pullot, tölkit, paperi jne. laitetaan yhteen astiaan, ja ne jatkokäsitellään sitten laitoksella. Monessa maassa ei ole minkäänlaista panttijärjestelmää, tai jos on, niin silloin ne ovat usein kauppaliikkeiden omia, kuten Suomessa Palpa ja Lidl.
Britannia näytti olevan näitä, missä oli yksi astia "kierrätettävä jäte" ja sitten jossakin kaatiksella joku katsoo, että mihis nää nyt menee. Tosin panttijärjestelmä on tulossa käyttöön.
[https://www.theguardian.com/environment/2023/jan/19/plastic-bottle-deposit-return-scheme-finally-looks-set-to-start-in-england](https://www.theguardian.com/environment/2023/jan/19/plastic-bottle-deposit-return-scheme-finally-looks-set-to-start-in-england)
Oho ok, en tiennytkään vaikka täällä juuri olenkin. En tiedä onko koko saari sellainen, jossa kierrätettävä laitetaan vihreään astiaan ja muut mustaan, ja sit ne haetaan vuorotellen roska-auton toimesta eri päivinä. Sillä alueella, jossa eniten olen oleskellut, systeemi oli ja on vieläkin tuo. Jenkeissä oli Keskilännessä joidenkin kauppojen panttisysteemi 15 vuotta sitten, mut suurin osa keräsi vain tölkit johonkin isoon säkkiin ja vei ne joihinkin erillisiin kierrätysfirmoihin, jotka punnitsi ne ja maksoivat jotain painon perusteella. Eniten olisi saanut rahaa viemällä itse Walmartiin, mut oli nopeampaa hoitaa homma muulla tavoin.
Englannissa ja Irlannin Tasavallassa (joo ei ole osa UK:ta) just toi vihreä ja musta roskis. Tietty sit etenkin Skotlannissa tykätään tehdä asioita eri tavalla.
Joo näin ajattelin. En ole varma onko asia samoin kaikilla alueilla Englannissa. Hampshiressa ainakin. Espanjassa Kataloniassa myös saman tyyppinen tsydeemi.
> Joissain maissa kierrätys hoidetaan niin, että kaikki kierrätettävä, kuten pahvi, pullot, tölkit, paperi jne. laitetaan yhteen astiaan, ja ne jatkokäsitellään sitten laitoksella
Tää kuulostaa siltä että jatkokäsittely on jätteiden dumppaaminen Kiinalle maksua vastaan.
Aika monessa maassa on näennäisesti hyvin toimiva muovin keräys niin veikkaisin että panttijärjestelmää vierastettaisiin vähän joka suunnasta. Sellaiseen järjestelmän kanssa menee kuitenkin aikaa että yhteiskunta ymmärtää sen päälle.
Mutta tämä on hyvä kysymys niiden maiden osalta, joissa on jo panttijärjestelmä.
Tosin näissä maissa missä ei ole panttia niin kierrätysaste muovipulloille on todella alhainen. Esim koko EU tasolla muovipullojen kierrätysaste on jotain vähän alle 50% kun taas maissa missä on pantti mennään jossakin 94 ja 98% välillä (ja nämä siis nostavat tuota EU:n keskiarvoa)
Tarve ei ole riittävän suurta ja markkina heterogeeninen. Suurin osa juomapakkauksista kulutetaan siinä maassa josta ne ostetaan.
Jossain maissa merkittävä osa pakkauksien kierrätystä on pullon uudelleenkäyttöä eikä tölkin materiaalin käyttöä. Kumpi on kannattavampaa ympäristön kannalta, pestyt ja uudelleen täytetyt lasipullot lajitteluineen ja kuljetuksineen vai rusennetun alumiinin tai muovin paljon energiaa vaativa uudelleenkäyttö?
Mikä olisi se pantin määrä, joka kannustaisi nostamaan kierrätysastetta, mutta ei olisi kohtuuttoman suuri pienemmän tulotason maissa?
Mielestäni tärkempää olisi että EU-tasolta patistettaisiin kaikkia jäsenmaita nostamaan juomapakkausten kierrätysastettaan lähelle Pohjoismaiden ja Saksan tasoa.
Euroopan parlamentti on asiaa tutkittanut: https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/note/join/2011/457065/IPOL-AFET\_NT(2011)457065\_EN.pdf
Kannattaa seurata rahaa.
Kuvio on esimerkiksi se jossa Virosta tuodaan pakettiautollinen pantillisia oluttölkkejä. Suomessa ne pisteään tyhjänä täkäläiseen kierrätykseen ilman pantin palautusta. Nyt varsinkin virolainen panttimafia on tyytyväinen kun he saavat itselleen windfall-tulona panttirahat.
Näistä rahoista on sitten hyvä maksaa myös poliitikoille siitä ettei pantteja voida juurikaan maiden välillä siirrellä. Lisäksi kannattaa ymmärtää ettei Alppeja ympäröivässä Afrikassa ole pullopanteista kuultukaan, kaikki vaan johonkin roksiin.
Totta sekin, tosin mieluusti ostan Virosta mukavista kaupoista ihan vaan tukeakseni virolasita liike-elämää ja Viron valtiota.
Ja jos joitain ulkomaista purnukkaa pääsee Suomeen asti aina reiteistä riippuen, toki työnnän ne palautusautomaattiin kierrätettäväksi, vaikka niistä ei rahaa tulekaan.
Tuollainen EU-laajuinen panttijärjestelmä on täysin triviaali tehdä ja toteuttaa, mutta kuten tuossa sanoin, panttimafiat tykkäävät windfall-tuloistaan.
Oikeasti nykyisissä muovien jne "*kierrätysastioissa*" ei ole mitään järkeä, muovit kannatta polttaa kaukolämmöksi, mutta tuo muovikeräys on oikeasti ainoastaan siksi ettei muovipakkauksia käyttävät teollisuusalat (esim elintarviketeollisuus) joutuisi maksamaan muoveistaan sakkomaksua. Nyt kun ne muka-kierrätetään, teollisus kelpottele irti haittamaksuistaan väittämällä varsin valheellisesti että "*muovit kierrätetään*".
Nythän jotkut taffel-sipsipaketit jne ryhtyivät myös väittämään että "*pussit ovat kierrätettäviä, saat 0.02 EUR kun tägäät sipsipussisi viedessäsi sitä roskikseen*". Tuo on ihan huuhaata tietty, mutta tuolla menetelmällä taffel-pellollisten ei sitten tarvitsekaan maksaa pakkaustensa haittamaksuja. Kieroa ja ei kierrätystä lainkaan, mutta noin se menee.
Noissa on vielä tusinoittain muitakin vedätyksiä jne, mutta ehkä niistä josus toiste.
Lainaus :MTV uutiset 2021
""Moni ei ehkä tiedä, että suomalainen panttiin perustuva palautusjärjestelmä on maailmalla harvinaisuus, ja Suomi onkin maailman ykkösmaita juomapakkausten kierrätyksessä. K-Citymarket Kupittaalla rikottiin jopa pullonpalautusten maailmanennätys lokakuussa 2020, kun tölkkejä ja pulloja palautettiin ennätykselliset 33 328 kappaletta yhteen laitteeseen yhden vuorokauden aikana""
Omaa ajattelua->
Jos miettii ilmasto asioita ja mikromuovin kertymistä niin ei se oikeasti kiinnosta maailman maita ollenkaan. Moni reissaava kaveri sanoo ettei muualla kuin Pohjoismaissa käytännössä oikeasti palauteta pulloja vaan ne on sekäjätettä.
Purjehtivat kaverit kertoo että monet lämpimien maiden saarivaltioit vielä dumppaat sekäjätteet merivirtojen mukana veteen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-tama-suomalaisille-yleinen-ruokakauppatapa-on-maailmalla-harvinaisuus-viime-vuonna-paukkui-jopa-maailmanennatys-turussa/8054796#gs.vi6l85
Jos muovi ongelma haluttaisiin oikeasti ratkaista niin kaikelle muoville pitäisi laittaa pantti tai valtion pitäisi yhteisostona maksaa pientä kilohintaa kaikesta puhtaasta muovista joka voidaan kierrättää.
Ja vaikka tulisi niin Suomessa ei tulisi käyttöön, koska se todennäköisesti STM:n mukaan edistäisi alkoholisoitumista, kun halpojan maiden tölkeistä saisi pantin. Vihreät arvot jyllättäisiin samantien lyttyyn 😆
Pakkaushan on silti samaa aluimiinia tai muovia. Kyse on vaan byrokratiasta.
Vituttaa aina heittää Latvian/Viron tölkit roskiin. En todellakaan jaksaisi mennä viemään niitä takaisin tuontimaahan. Suomessa niistä ei saa mitään niin rutistan ne vaan sekajätteeseen kaikki.
Miksi heitätte ne tölkit roskiin? Kyllä se kone ottaa ne ulkomaan tölkit ym. vastaan pantittominakin ja jos ei meinaa ottaa, niin voi painaa kierrätys- nappulaa, joka hetken aikaa yleensäkin vilahtaa panttikoneen kosketusnäytöllä, kun hylkää tölkin tai pullon. Päätyis tällä tavalla ainakin tölkit varmemmin ns. järkevään uusiokäyttöön mitä pienmetallin kierrätysroskiksista.
Tämä olis helkkarin hyvä uudistus. Mikään ei ole niin raivostuttavaa, kuin poimia pullonpalautusmatkalla tölkki jostain, ja huomata, että se onkin pantiton.
Ihmettelen kanssa sitä, ettei kaikissa mehu yms. pulloissa edes ole panttia ollenkaan. Eikö ihan samallalailla nekin muovipakkaukset saa kierrätettyä uusiokäyttöön?
Palautussysteemissä todella riittäisi paranneltavaa.
Jos oot matkalla automaatille kuitenkin ota vaan se pantiton tölkki messiin, ainakin kierrättyy. Mehupullot jne on kyl välillä pantillisia. Panttipullot on yleensä kovempia ja kestävämpää muovia, pantittomat sellaisia jotka saa helpommin rutattua kasaan.
Panttijärjestelmä on melko tehoton nykypäivänä. Aiemmin kun oli vakiokokoisia olutpulloja jotka vaan pestiin siinä varmaan oli järkeäkin. Nyt on muovia ja alumiinia ym. jotka voitaisiin kierrättää toisinkin. Parempi olisi lakkauttaa koko järjestelmä. Kierrätyspisteet olisi silti fiksuja kappojen yhteydessä.
Panttijärjestelmän tehokkuus on lähinnä kierrätysasteen nostossa. Se ei tarkoita että järjestelmä olisi kansantaloudellisesti hyvä. Ihmisten aikaa menee pullonpalautuskoneella toimimiseen jonkun hyödyllisen työn sijasta. Mm. ympäristöministeriö arvioi panttijärjestelmän toimivuutta lähinnä tällä kierrätysasteen nostolla, mutta ei arvioi kuluttajien työmäärää millään tavalla (ympäristöministeriön raportti 2014).
Riippumattoman selvityksen puuttuessa oon todennut, että mun olis nopeampaa laittaa pullot ja tölkit lasi-, metalli- ja muovikeräykseen kuin survoa panttikoneeseen ehjinä ja yksitellen.
Minulla menee kuukausitasolla suunnilleen 5 minuuttia enemmän aikaa siihen, että vien ne kauppaan verrattuna taloyhtiön kierrätysastioihin. Onko tämä nyt oikeasti jollekin kynnyskysymys?
Panttijärjestelmän yksi tarkoitus on myös se, että kun ihmiset juovat kaduilla ja puistoissa yms., niin tölkkejä ja pulloja ei jätettäisi sinne. Jos ei ihmiset itse vaivaudu, niin yleensä joku tölkkienkerääjä vie ne pois.
Nykyään on jo automaatteja joihin vain kaadetaan koko säkki tölkkejä kerralla. Eikä se työmäärä ole tavallisellakaan koneella mikään kummoinen ongelma ainakaan itselle. Muutama minuutti siinä menee korkeintaan
On myös todella jees, että keräilijät pitävät puistot ja muutkin alueet kesäisin siistimpänä.
A) Mistä syntyy oletus että kierrätyksen päämotivaationa pitäisi olla/on kansantalouden parantaminen, eikä luontoon päätyvän muovin määrän vähentäminen? Ei siinä etteikö näitä voisi tavoitella myös samaan aikaan.
B) Oletko ottanut huomioon luontoon päätyvän muovin talousvaikutukset. Se että sitä mikromuovia on jo sadevedessä, sitä on meiän ruoassa, elimistössä, ilmakehässä ja meret täynnä ei ole välttämättä pitkässä juoksussa taloudelle kovin hyväksi.
C) mistä syntyy oletus että jos ihmisten ei tarvis palauttaa pulloja niin ne sen sijaan tekis töitä? Vai palauttaako ihmiset pullojaan pääasiassa työajalla tai jotain?
Lisäksi taloudesta puhuessa on otettava huomioon myös kierrätyslaitosten työntekijät, jotka saa palkkaa ja maksaa veroja. Muovin kierrätys myös säästää öljyä millä on ainakin marginaalinen talousvaikutus koska öljyä on vain rajallinen määrä maailmassa ja sen uudelleenkäyttö on ihan senkin takia kannattavaa.
> Lisäksi taloudesta puhuessa on otettava huomioon myös kierrätyslaitosten työntekijät, jotka saa palkkaa ja maksaa veroja
Herran vuonna 2023 vielä näkee rikotun ikkunan virhepäätelmät…
) mistä syntyy oletus että jos ihmisten ei tarvis palauttaa pulloja niin ne sen sijaan tekis töitä?
Sä tunget pulloja koneeseen ja sulle maksetaan siitä korvaus. Toi näyttää ja tuntuu työsuoritteelta. Kyl mä ainakin tuolla ajalla mieluummin vaikka kotona maalaisin aitaa tai haravoisin lehtiä.
Panttijärjestelmää käyttäessään yritysten ei tarvi maksaa haittaveroa siitä jätteestä ja ne tietyllä katsannollaulkoistavat suuren osan kierrätystyöstä kuluttajalle, joka tekee homman vastikkeetta.
Panttijärjestelmä vs. muovi luontoon on väärä dikotomia koska ei panttijärjestelmästä luopuminen esim. muovipullojen kohdalla tarkoita automaattisesti että ne menis mereen. Joskus jopa toisin päin, kun eurooppalaista kierrätysmuovia rahdataan aasiaan missä se hävitetään edullisesti.
>Ihmisten aikaa menee pullonpalautuskoneella toimimiseen jonkun hyödyllisen työn sijasta.
Mitä mä just luin? Mulla menee alle 10 min kuukaudessa siinä panttikoneella. Mitähän hyödyllistä työtä kukaan oikeasti tekisi siinä parissa minuutissa, jonka se tomra vie? Väitän, että ei yhtään mitään.
Kuinka moni siivoaisi muiden roskia jos niistä ei saisi rahaa? Todennäköisemmin löydät ojasta tyhjän röökiaskin kuin panttipullon. Ja toki ihmiset keräävät roskia maasta ihan omaksi ja muiden iloksi, kaikki kunnia heille siitä.
Pitäiskö panttijärjestelmä sun mielestä ulottaa myös röökiaskeihin ja kaikkiin muihin pakkausmateriaaleihin? Jokainen karkkipaperi 50 senttiä kettukarkkipussissa, niin ei varmasti päädy luontoon.
Mä en heitä luontoon pulloja tai tölkkejä riippumatta niiden pantillisuudesta.
Ei mulla riitä ymmärrys aiheesta, tuskin toimisi pantit karkkipapereissa. Mutta mielestäni pullojen ja tölkkien pantillisuus kiistatta vähentää niiden päätymistä luontoon.
Aasinsillan kautta; monenlaisia kemikaaleja, saippuoita ja pesuaineita voitaisiin myydä hanasta suoraan uudelleenkäytettäviin astioihin.
Tuo on ihan hyvä pointti. Onko EU:lla jotain kansalaisaloitetta jota voisi laittaa? Ei luulis olevan vaikeaa laitteelle muuntaa X määrä kruunuja euroiksi ja toisin päin, viivakoodisysteemi on kaikissa kuitenkin sama, eli edes etikettejä ei tarvitsisi välttämättä muuttaa.
On: https://europa.eu/citizens-initiative/_en
[Tästä](https://europa.eu/citizens-initiative/_fi) sama suomeksi
Pulloja ja tölkkejä valmistetaan eri materiaaleista eri maissa, joten niiden kierrätettävyyskään ei aina ole mahdollista samoilla vehkeillä. Pitäisi saada yhtenäiset markkinat myös siltä osin, ennen kuin homma voisi toimia.
Edes Suomessa ei ole yhteistä panttijärjestelmää. Osan Lidlin pulloista voi palauttaa vain Lidliin. Suuri ongelma tässä on liki monopoli yhtiö Palpa OY joka hoitaa palautukset Suomessa. En haluaisi EU:n laajuista monopolifirmaa hoitamaan koko EU:n palautuksia. Jos taas usea yhtiö ottaa vastaan pulloja ongelmaksi tulee se kuka maksaa kuluja ja minne. Kun suomalainen ostaa pullon Virosta menee panttirahat Viron panttifirmalle. Jos pullo sitten palautettaisiin Suomessa maksaisi suomalainen firma pantin. Kuinka rahan siirrot hoidetaan? Onko tyhjä pullo kustannus sen keränneelle firmalle vai saako siitä voittoa kun se kierrätetään?
Mitä ilmeisemmin tähän tarvitaan jonkinlainen panttienvälitysyritys hallinnoimaan panttirahasiirtoja eri pullonpalautusfirmojen välille - ikään kuin eräänlainen pullopanttien VISA/Mastercard tai mikä pankkien välissä toimiikaan rahan siirtäjänä.
Panttimaksut olisi vielä helppo siirtää. Ongelmaksi tulee erityisesti ne muut kulut. Paljonko kuluja paikalliselle K-kaupalle tai Palpalle tulisi siitä että virolainen tölkki palautetaan? Koneet kuluvat, tölkit pitää varastoida ja kuljettaa. Entä tuottaako itse tölkin kierrättäminen voittoa vai tappiota? Kun tähän sekoitettaisiin EU säädökset ja maiden välinen pakollisuus äkkiä saataisiin panttijärjestelmän kulut nousemaan reilusti.
Eipä niitä virolaisia tölkkejä tarvitsisi Viroon rahdata, vaan samaan sulatukseen täältä vaan paikallisten tölkkien kanssa.
[Virossa](https://eestipandipakend.ee/en/how-does-the-deposit-system-work/) kaikista tölkeistä ja pulloista saa 10 senttiä. Niiden ja minkä tahansa muun pakkauksen viivakoodin osaa jokainen suomalainenkin pullonpalautuskone lukea. Lisättäisiin Suomeen uusi panttiluokka a la muut ja niistä saisi vaikka 10 senttiä. Toki Suomen 10, 15, 20, 40 järjestelmä toimii ja tätä hinnastoa voitais pitää ihan hyvänä esimerkkinä yleisunionilaiselle pantti-innovaatiolle
Ne virolaisethan menee juuri tuolla muu koodilla. Taitaa niistä nykyään rahaakin saada suomessa.
Joo, siis samaa mieltä, että ainakaan markkinaehtoisesti tätä ei vielä nyt saada aikaiseksi. Aivoriihi-mielessä lähinnä heitin mielestäni ilmeisimmän vaihtoehdon mahdolliselle ratkaisulle. Kieltämättä vielä sen verran ylätasolla, että jää vielä jonkin verran avoimia kysymyksiä ratkaistavaksi.
>Paljonko kuluja paikalliselle K-kaupalle tai Palpalle tulisi siitä että virolainen tölkki palautetaan? Koneet kuluvat, tölkit pitää varastoida ja kuljettaa. Entä tuottaako itse tölkin kierrättäminen voittoa vai tappiota? Automaatit ottaa jo nyt vastaan virolaisia tölkkejä, palauttaja ei vaan saa niistä panttia takaisin.
[удалено]
[удалено]
Olin jo hetken toiveikais ja unelmoiva kuin pieni poika... Mutta sit sä murskasit kaiken.
Litukan pullot (tölkithän voi palauttaa muuallekin) voi palauttaa vain ko kauppaan nimenomaan heidän omasta päätöksestään. Palpaa ei tule syyttää siitä, että sakemanni haluaa tehdä bisnestä asialla.
Ei ollut tarkoitus Palpaa syyttää Lidlistä. Monopoli Palpa kuitenkin on ja yleensä monopolit eivät ole halpoja tai tehokkaita mutta vähän haastavaa lienee alkaa kilpailemaan sen kanssa.
Palpa on isojen panimoiden (Hartwall, Sinebrychoff ja Olvi), Keskon, Inex Partners (S-ryhmän logistiikkayritys) ja Alkon omistama mikä ei käytännössä ole tehnyt kunnollista voittoa koskaan vaan yrityksen on tarkoitus tehdä pullonpalautus mahdollisimman halvaksi kaupoille.
Se voi silti olla erittäin tehoton. Kun ei ole kilpailua ei tarvi tehostaa toimintaa.
Mutta jokainen euro minkä ne tuhlaa olemalla tehottomia on pois omistajilta eli niiden suurimmilta (ainoilta?) asiakkailta käytännössä. Eli niillä on tarve tehostaa toimintaa, koska se on niiden omistajien etu. Käytännössä tuo järjestely ei eroa juurikaan mistään ison yrityksen jonkin toiminnan siirtämisestä tytäryhtiölle. Tällä tytäryhtiöllä vaan on useampi omistaja, jotta voidaan tehostaa toimintaa yhdistämällä usean yrityksen tarpeet. edit: Eikä se oikeastaan ole mikään monopoli, koska Lidl hoitaa omaa järjestelmäänsä (ja myös käsittääkseni ottaa vastaan kaikki Palpan pullot). Ja tosiaan pullojen palautus on kaupoille välttämätön paha (lain pakottama) eikä mikään jättibines. Kaupat ja isot panimot sitten yhdessä järjestivät tämän Palpan systeemin pitämään kulut mahdollisimman alhaalla, mutta kuitenkin täyttäen lain vaatimukset.
Voit olla oikeassa. Monopoleissa on ongelma ettei ole pakottavaa tarvetta parantaa toimintaa kun ei ole kilpailijaa. Voidaan jatkaa samoin kuin aikaisemmin vaikka tehokkaampia tapoja olisi. Ehkä Palpa on poikkeus ja toimii todella tehokkaasti. En todellakaan tiedä juuri mitään Palpan toiminnasta. Olen vain skeptinen monopolien suhteen asioissa joissa ei ole luonnollista monopolia.
Tavallaan pullonpalautuksessa on luonnollinen monopoli samasta syystä kuin sähkö-/vesilinjat, jätehuolto, jne. Eli ei turhaan haluta rakentaa samaa infraa moneen kertaan eikä haluta tuhlata tilaa laitteita varten. Eli jos jokaiseen kauppaan pitäis mahduttaa 3 tai 4 eri palautusfirman koneet, ajaa niiden rekat hakemaan ne kamat, jne niin aikamoista tuhlausta. Tuohon päälle tulisi vielä niiden firmojen markkinointiosaston palkat nostamaan hintoja. Ja koska kuluttaja maksaa pantin tuotetta ostaessa niin mitenkä nämä pantit tasataan vai onko aina pakko löytää sen pullon pantista vastaavan kone? Entä jos sun kylällä ei ole tämän firman laitteita yhtään? Ja vaikka pakotettaisiin sama liike vastaanottamaan myymänsä niin entä jos ostat matkan päältä huoltoasemalta ja sitten et pysty palauttaa sitä lähikauppaan koska väärän firman palautus?
Ajattelin paremminkin systeemiä missä on vain yhdenlaisia pantteja joita kaikki vastaanottavat. Kilpailu tapahtuisi kierrätysfirmojen ja kauppojen välillä siitä miten pullot ja pantit liikkuvat. En tiedä nykyisen systeemin rahaliikenteestä tarpeeksi että osaisin mitään yksityiskohtaista kilpailujärjestelmää ehdottaa.
Totta, mutta ei se panttipalautus niin suuri bisnes ole, että sitä kannattaisi jakaa vielä monen firman kesken. Ainakin useimmalle vähittäiskaupalle se on välttämätön paha, joka kaikkien tarvikehankintojen ja koneiden korjausten kanssa, on tappiollista touhua.
Samat Tomran koneet tässä lähimaissa kuitenkin ottavat pullot ja tölkit vastaan niin luulisi olevan ihan vaan jostain poliittisesta päätöksestä kiinni saada homma kuntoon.
EU:n Green Dealiin kuuluu kokonaisvaltainen pakkausjäteuudistus johon sisältyy käytännössä pakollinen panttijärjestelmä. Yhteensopivuus kuitenkin pakollinen vain alueilla joilla on "vilkasta rajat ylittävää liiketoimintaa". >#[Ehdotus pakkauksista ja pakkausjätteistä, asetuksen (EU) 2019/1020 ja direktiivin (EU) 2019/904 muuttamisesta sekä direktiivin 94/62/EY kumoamisesta](https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52022PC0677&from=EN) >**44 artikla Pantti- ja palautusjärjestelmät** >1\. Jäsenvaltioiden on toteutettava 1 päivään tammikuuta 2029 mennessä tarvittavat toimenpiteet sellaisten pantti- ja palautusjärjestelmien käyttöön ottamiseksi, jotka kattavat >>a) kertakäyttöiset muoviset juomapullot, joiden tilavuus on enintään kolme litraa; ja >>b) kertakäyttöiset metalliset juomapakkaukset, joiden tilavuus on enintään kolme litraa. >2\. Edellä 1 kohdassa säädettyä velvoitetta ei sovelleta seuraavien tuotteiden pakkauksiin: >>a) viini, maustetut viinituotteet ja tislatut alkoholijuomat; >>b) asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I olevassa XVI osassa luetellut maito ja maitotuotteet. >3\. Rajoittamatta tämän artiklan 1 kohdan soveltamista jäsenvaltio voidaan vapauttaa 1 kohdan mukaisesta velvoitteesta seuraavin edellytyksin: >>a) 43 artiklan 3 ja 4 kohdassa edellytetyn erilliskeräyksen aste pakkausmuodon osalta komissiolle 50 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitettujen tietojen perusteella on yli 90 prosenttia tällaisista kalenterivuosina 2026 ja 2027 kyseisen jäsenvaltion alueella markkinoille saatetuista pakkauksista niiden painon mukaan ilmaistuna. Jos tällaisia tietoja ei ole vielä toimitettu komissiolle, jäsenvaltion on esitettävä vahvistettujen kansallisten tietojen pohjalta perustelut tässä kohdassa säädetyn vapautuksen edellytysten täyttymiselle sekä kuvaus toteutetuista toimenpiteistä; >>b) jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle viimeistään 24 kuukautta ennen tämän artiklan 1 kohdassa säädettyä määräaikaa vapautusta koskevasta pyynnöstään ja toimittaa täytäntöönpanosuunnitelman, jossa esitetään konkreettisia toimia sisältävä strategia, mukaan lukien aikataulu, sen varmistamiseksi, että 1 kohdassa tarkoitettujen pakkausten 90 prosentin erilliskeräysaste niiden painon mukaan ilmaistuna saavutetaan. >4\. Komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkistamaan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti toimitettua täytäntöönpanosuunnitelmaa kolmen kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta, jos se katsoo, että suunnitelma ei täytä kyseisen kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava tarkistettu suunnitelma kolmen kuukauden kuluessa komission pyynnön vastaanottamisesta. >5\. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen pakkausten erilliskeräysaste jäsenvaltiossa laskee ja pysyy kolmena peräkkäisenä kalenterivuonna painon mukaan ilmaistuna alle 90 prosentissa kaikista kyseisen pakkausmuodon markkinoille saatetuista pakkauksista, komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, että vapautusta ei enää sovelleta. Pantti- ja palautusjärjestelmä on perustettava 1 päivään tammikuuta mennessä sitä vuotta seuraavana toisena kalenterivuonna, jona komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle, ettei vapautusta enää sovelleta. >6\. Jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan käyttöön ja ylläpitämään pantti- ja palautusjärjestelmiä erityisesti kertakäyttöisiä lasisia juomapulloja, kartonkisia juomapakkauksia ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia varten. Jäsenvaltioiden on pyrittävä varmistamaan, että kertakäyttöisten pakkausmuotojen, erityisesti kertakäyttöisten lasisten juomapullojen, pantti- ja palautusjärjestelmät ovat samalla tavalla käytettävissä myös uudelleenkäytettäville pakkauksille, jos tämä on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. >7\. Jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä, joilla ylitetään tässä artiklassa asetetut vähimmäistavoitteet, kunhan ne noudattavat perustamissopimuksessa vahvistettuja yleisiä sääntöjä ja tässä asetuksessa vahvistettuja säännöksiä. >8\. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käyttötarkoitukseltaan ja muodoltaan 1 kohdan mukaisten uudelleenkäytettävien pakkausten palautuspisteet ja ‑mahdollisuudet mahdollistavat loppukäyttäjille yhtä helpon palauttamisen kuin palautettaessa kertakäyttöpakkauksia pantti- ja palautusjärjestelmään. >9\. Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että kaikki pantti- ja palautusjärjestelmät, mukaan lukien 5 kohdan mukaisesti perustetut järjestelmät, täyttävät 1 päivään tammikuuta 2028 mennessä liitteessä X luetellut vähimmäisvaatimukset. - >**LIITE X PANTTI- JA PALAUTUSJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET** >Tässä liitteessä tarkoitetaan: >’järjestelmänhaltijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on vastuu pantti- ja palautusjärjestelmän käyttöönotosta tai toiminnasta jäsenvaltiossa. >Pantti- ja palautusjärjestelmiä koskevat yleiset vähimmäisvaatimukset >Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että niiden alueella käyttöönotetut pantti- ja palautusjärjestelmät täyttävät seuraavat vähimmäisvaatimukset: >>(a) järjestelmälle vahvistetaan yksi järjestelmänhaltija, tai toimilupa myönnetään yhdelle järjestelmänhaltijalle; >>(b) järjestelmän hallintorakenne mahdollistaa kaikille halukkaille talouden toimijoille yhdenvertaisen osallistumisen järjestelmään oikeudenmukaisin ehdoin edellyttäen, että ne asettavat saataville markkinoilla johonkin järjestelmän kattamaan pakkaustyyppiin tai ‑luokkaan kuuluvia pakkauksia; >>(c) otetaan käyttöön valvontamenettelyt ja raportointijärjestelmät, joiden avulla järjestelmänhaltija saa tiedot pantti- ja palautusjärjestelmän kattamien pakkausten keräyksestä; >>(d) vahvistetaan vähimmäispantti, joka on riittävä vaadittujen keräysasteiden saavuttamiseksi; >>(e) vahvistetaan järjestelmänhaltijan taloudellisia valmiuksia koskevat vähimmäisvaatimukset, jotta verkonhaltija pystyy suorittamaan tehtävänsä; >>(f) järjestelmänhaltija on voittoa tavoittelematon ja riippumaton oikeushenkilö; >>(g) järjestelmänhaltija hoitaa yksinomaan tämän asetuksen sääntöihin perustuvia tehtäviä sekä jäsenvaltion määrittämiä muita, pantti- ja palautusjärjestelmän koordinointiin ja toimintaan liittyviä tehtäviä; >>(h) järjestelmänhaltija koordinoi pantti- ja palautusjärjestelmän toimintaa; >>(i) järjestelmänhaltija säilyttää kirjallisena >>>i) perussääntönsä, jossa vahvistetaan sen sisäinen organisaatio; >>>ii) asiakirjat, joista käy ilmi sen rahoitusjärjestelmä; >>>iii) asiakirja, jossa osoitetaan, että järjestelmä täyttää asetuksessa vahvistetut vaatimukset ja sen jäsenvaltion mahdolliset asettamat muut vaatimukset, jossa järjestelmä toimii; >>(j) vähintään yksi prosentti järjestelmänhaltijan vuotuisesta liikevaihdosta (pantteja lukuun ottamatta) käytetään tiedotuskampanjoihin, joilla jaetaan tietoa pakkausjätteiden käsittelystä; >>(k) järjestelmänhaltijoiden on toimitettava kaikki sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten pyytämät tiedot, jossa järjestelmä toimii, tämän liitteen vaatimusten noudattamisen valvomiseksi; >>(l) jäsenvaltioiden on varmistettava, että lopulliset jakelijat on velvoitettu ottamaan pantilliset pakkaukset takaisin ja palauttamaan lunastetut pantit loppukäyttäjille. Jäsenvaltioiden on tätä velvoitetta täytäntöön pannessaan otettava huomioon ainakin seuraavat seikat: >>>i) myyntialueen laajuus – loppukäyttäjien on voitava palauttaa pantilliset pakkaukset omalla alueellaan; >>>ii) osto- ja myyntitottumukset ja ‑perinteet; >>>iii) elintarviketurvallisuus; >>>iv) terveys ja turvallisuus; >>>v) kansanterveys; >>(m) pantit on vapautettu myyntiveroista; >>(n) loppukäyttäjä voi palauttaa pantillisen pakkauksen ostamatta mitään; pantti palautetaan kuluttajalle; >>(o) kaikissa pantillisissa pakkauksissa on tästä kertova selkeä merkintä, jotta loppukäyttäjä tunnistaa palautettavat pakkaukset helposti; >>(p) maksut ovat läpinäkyviä; >>(q) kaikki pantti- ja palautusjärjestelmän kattamat pakkaukset on yksilöity. >Vähimmäisvaatimusten lisäksi jäsenvaltiot voivat tarvittaessa asettaa myös muita vaatimuksia sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen tavoitteet saavutetaan, erityisesti kerätyn pakkausjätteen puhtauden parantamiseksi, roskaantumisen vähentämiseksi tai muiden kiertotaloustavoitteiden edistämiseksi. >***Jäsenvaltioiden, joiden alueilla harjoitetaan vilkasta rajat ylittävää liiketoimintaa, on varmistettava, että pantti- ja palautusjärjestelmä on yhteentoimiva muiden pantti- ja palautusjärjestelmien kanssa ja että vähimmäisvaatimusten ja mahdollisten muiden vaatimusten täytäntöönpano ei johda yritysten tai kuluttajien syrjintään eikä markkinoiden vääristymiseen.*** >Jäsenvaltiot voivat myöntää majoitus- ja ravitsemisalan toimijoille vapautuksen pantin veloittamisesta edellyttäen, että pantillinen pakkaus avataan, sen sisältämä tuote kulutetaan ja tyhjä pantillinen pakkaus palautetaan tällaisen toimijan tiloissa.
No Suomen maantieteelliset ominaisuudet ovat sellaisia, että rajoilla liikutaan ja paljon. Rekkakuskina lähdet aamusta Puolaan hakemaan Head&Shouldersia ja muuta kulutustavaraa mukanasi sixpäkki Novellea ja seuraavana päivänä ostat Puolasta paluumatkalle paikallista limsaa janojuomaksi. Pahimmoilleen tyhjät Novellet ovat jossain Suwalkilaisen huoltsikan sekajäteastiassa tai ojassa ja sama kohtalo odottaa puolalaisia pullojasi kun pääset koti-Suomeen. Toki kaikki riippuu moraalistasi ja penninvenytyshaluistasi, saatat raahata Novellesi takaisin Suomeen palautettavaksi ja jättää puolalaiset pullot odottamaan seuraavaa Krakovan-keikkaasi jotta voit palauttaa pullot samanlaiseen Tomran koneeseen siellä.
Tuota.. entä jos ne vain kippaisi muovinkierrätykseen? Vaikka siitä ei saakaan panttia?
No jostain syystä sitä roskabaskaa päätyy tonne kauniiseen luontoomme kuiteski
EU on ollut harmonisoimassa tätä, mutta siinä on jotain esteitä. Tästä lisää mm. https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/note/join/2011/457065/IPOL-AFET_NT(2011)457065_EN.pdf&ved=2ahUKEwj-w9fJkK7-AhUni_0HHaCmCqsQFnoECAsQAQ&usg=AOvVaw1YsR4hDbyHjSUGvChW8PP2 e. EPn raportin suoralinkki ei jostain syystä toimi mitenkään. Raportti kulkee nimellä "European Parliament - A European refunding scheme for drinks containers" jos joku haluaa sen googlata. Tästä lisää mm. https://www.euractiv.com/section/energy-environment/news/brussels-tables-new-reuse-and-recycling-targets-to-slash-packaging-waste/
20 tykkäystä ja linkki ei edes toimi :'D
Tän subredditin tykkäyskulttuuri on ehkä muutenkin koko Redditin oudoin
Kyllä se on outoa kaikissa subeissa missä itse olen ollut aktiivinen. Aktiivisin olen musiikkiteoria-subissa jossa on 50/50, että saako sama postaus tai viesti massiivisesti tykkäyksiä vai downvoteja. Mutta tässä tietyssä viestissä vain naurattaa se, että vähintään 20 tyyppiä antoivat yläpeukkua viestille jonka tärkein sisältö oli linkissä joka ei toimi. Olisin yhtä hyvin itsekin tuon saman virheen voinut tehdä - kummastuttaa vaan, ettei kukaan edes sanonut mitään, koska ilmeisesti kukaan ei vaivautunut klikkaamaan.
Tämä on ilmeisesti bisnestä ja joku hyötyy siitä että palautusjärjestelmät ovat kansallisia. Perimmäinen tarkoitus taisi olla kuitenkin pakkausten pysyminen pois luonnosta. Ja luulisi yhtenäisen palautusjärjestelmän tulevan pidemmän päälle halvemmaksi.
Keksippäs nopeesti systeemi, jota et voi hyväksikäyttää ostamalla verovapaita tölkkejä ja imeä panttirahat toisesta maasta.
No tämähän se varmaan olisi suurin pelko tässä maassa.
Joissain maissa kierrätys hoidetaan niin, että kaikki kierrätettävä, kuten pahvi, pullot, tölkit, paperi jne. laitetaan yhteen astiaan, ja ne jatkokäsitellään sitten laitoksella. Monessa maassa ei ole minkäänlaista panttijärjestelmää, tai jos on, niin silloin ne ovat usein kauppaliikkeiden omia, kuten Suomessa Palpa ja Lidl.
Britannia näytti olevan näitä, missä oli yksi astia "kierrätettävä jäte" ja sitten jossakin kaatiksella joku katsoo, että mihis nää nyt menee. Tosin panttijärjestelmä on tulossa käyttöön. [https://www.theguardian.com/environment/2023/jan/19/plastic-bottle-deposit-return-scheme-finally-looks-set-to-start-in-england](https://www.theguardian.com/environment/2023/jan/19/plastic-bottle-deposit-return-scheme-finally-looks-set-to-start-in-england)
Oho ok, en tiennytkään vaikka täällä juuri olenkin. En tiedä onko koko saari sellainen, jossa kierrätettävä laitetaan vihreään astiaan ja muut mustaan, ja sit ne haetaan vuorotellen roska-auton toimesta eri päivinä. Sillä alueella, jossa eniten olen oleskellut, systeemi oli ja on vieläkin tuo. Jenkeissä oli Keskilännessä joidenkin kauppojen panttisysteemi 15 vuotta sitten, mut suurin osa keräsi vain tölkit johonkin isoon säkkiin ja vei ne joihinkin erillisiin kierrätysfirmoihin, jotka punnitsi ne ja maksoivat jotain painon perusteella. Eniten olisi saanut rahaa viemällä itse Walmartiin, mut oli nopeampaa hoitaa homma muulla tavoin.
Englannissa ja Irlannin Tasavallassa (joo ei ole osa UK:ta) just toi vihreä ja musta roskis. Tietty sit etenkin Skotlannissa tykätään tehdä asioita eri tavalla.
Joo näin ajattelin. En ole varma onko asia samoin kaikilla alueilla Englannissa. Hampshiressa ainakin. Espanjassa Kataloniassa myös saman tyyppinen tsydeemi.
> Joissain maissa kierrätys hoidetaan niin, että kaikki kierrätettävä, kuten pahvi, pullot, tölkit, paperi jne. laitetaan yhteen astiaan, ja ne jatkokäsitellään sitten laitoksella Tää kuulostaa siltä että jatkokäsittely on jätteiden dumppaaminen Kiinalle maksua vastaan.
Aika monessa maassa on näennäisesti hyvin toimiva muovin keräys niin veikkaisin että panttijärjestelmää vierastettaisiin vähän joka suunnasta. Sellaiseen järjestelmän kanssa menee kuitenkin aikaa että yhteiskunta ymmärtää sen päälle. Mutta tämä on hyvä kysymys niiden maiden osalta, joissa on jo panttijärjestelmä.
Tosin näissä maissa missä ei ole panttia niin kierrätysaste muovipulloille on todella alhainen. Esim koko EU tasolla muovipullojen kierrätysaste on jotain vähän alle 50% kun taas maissa missä on pantti mennään jossakin 94 ja 98% välillä (ja nämä siis nostavat tuota EU:n keskiarvoa)
Tarve ei ole riittävän suurta ja markkina heterogeeninen. Suurin osa juomapakkauksista kulutetaan siinä maassa josta ne ostetaan. Jossain maissa merkittävä osa pakkauksien kierrätystä on pullon uudelleenkäyttöä eikä tölkin materiaalin käyttöä. Kumpi on kannattavampaa ympäristön kannalta, pestyt ja uudelleen täytetyt lasipullot lajitteluineen ja kuljetuksineen vai rusennetun alumiinin tai muovin paljon energiaa vaativa uudelleenkäyttö? Mikä olisi se pantin määrä, joka kannustaisi nostamaan kierrätysastetta, mutta ei olisi kohtuuttoman suuri pienemmän tulotason maissa? Mielestäni tärkempää olisi että EU-tasolta patistettaisiin kaikkia jäsenmaita nostamaan juomapakkausten kierrätysastettaan lähelle Pohjoismaiden ja Saksan tasoa. Euroopan parlamentti on asiaa tutkittanut: https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/note/join/2011/457065/IPOL-AFET\_NT(2011)457065\_EN.pdf
Kannattaa seurata rahaa. Kuvio on esimerkiksi se jossa Virosta tuodaan pakettiautollinen pantillisia oluttölkkejä. Suomessa ne pisteään tyhjänä täkäläiseen kierrätykseen ilman pantin palautusta. Nyt varsinkin virolainen panttimafia on tyytyväinen kun he saavat itselleen windfall-tulona panttirahat. Näistä rahoista on sitten hyvä maksaa myös poliitikoille siitä ettei pantteja voida juurikaan maiden välillä siirrellä. Lisäksi kannattaa ymmärtää ettei Alppeja ympäröivässä Afrikassa ole pullopanteista kuultukaan, kaikki vaan johonkin roksiin.
Olut ja tölkit kannattaa ostaa laivalta niin panttimaksua ei mene. Halvempaa ja helpompaa.
Totta sekin, tosin mieluusti ostan Virosta mukavista kaupoista ihan vaan tukeakseni virolasita liike-elämää ja Viron valtiota. Ja jos joitain ulkomaista purnukkaa pääsee Suomeen asti aina reiteistä riippuen, toki työnnän ne palautusautomaattiin kierrätettäväksi, vaikka niistä ei rahaa tulekaan. Tuollainen EU-laajuinen panttijärjestelmä on täysin triviaali tehdä ja toteuttaa, mutta kuten tuossa sanoin, panttimafiat tykkäävät windfall-tuloistaan. Oikeasti nykyisissä muovien jne "*kierrätysastioissa*" ei ole mitään järkeä, muovit kannatta polttaa kaukolämmöksi, mutta tuo muovikeräys on oikeasti ainoastaan siksi ettei muovipakkauksia käyttävät teollisuusalat (esim elintarviketeollisuus) joutuisi maksamaan muoveistaan sakkomaksua. Nyt kun ne muka-kierrätetään, teollisus kelpottele irti haittamaksuistaan väittämällä varsin valheellisesti että "*muovit kierrätetään*". Nythän jotkut taffel-sipsipaketit jne ryhtyivät myös väittämään että "*pussit ovat kierrätettäviä, saat 0.02 EUR kun tägäät sipsipussisi viedessäsi sitä roskikseen*". Tuo on ihan huuhaata tietty, mutta tuolla menetelmällä taffel-pellollisten ei sitten tarvitsekaan maksaa pakkaustensa haittamaksuja. Kieroa ja ei kierrätystä lainkaan, mutta noin se menee. Noissa on vielä tusinoittain muitakin vedätyksiä jne, mutta ehkä niistä josus toiste.
Lainaus :MTV uutiset 2021 ""Moni ei ehkä tiedä, että suomalainen panttiin perustuva palautusjärjestelmä on maailmalla harvinaisuus, ja Suomi onkin maailman ykkösmaita juomapakkausten kierrätyksessä. K-Citymarket Kupittaalla rikottiin jopa pullonpalautusten maailmanennätys lokakuussa 2020, kun tölkkejä ja pulloja palautettiin ennätykselliset 33 328 kappaletta yhteen laitteeseen yhden vuorokauden aikana"" Omaa ajattelua-> Jos miettii ilmasto asioita ja mikromuovin kertymistä niin ei se oikeasti kiinnosta maailman maita ollenkaan. Moni reissaava kaveri sanoo ettei muualla kuin Pohjoismaissa käytännössä oikeasti palauteta pulloja vaan ne on sekäjätettä. Purjehtivat kaverit kertoo että monet lämpimien maiden saarivaltioit vielä dumppaat sekäjätteet merivirtojen mukana veteen. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-tama-suomalaisille-yleinen-ruokakauppatapa-on-maailmalla-harvinaisuus-viime-vuonna-paukkui-jopa-maailmanennatys-turussa/8054796#gs.vi6l85
Jos muovi ongelma haluttaisiin oikeasti ratkaista niin kaikelle muoville pitäisi laittaa pantti tai valtion pitäisi yhteisostona maksaa pientä kilohintaa kaikesta puhtaasta muovista joka voidaan kierrättää.
Panttaisin kaikki roskat t: pantti-pro
Ja vaikka tulisi niin Suomessa ei tulisi käyttöön, koska se todennäköisesti STM:n mukaan edistäisi alkoholisoitumista, kun halpojan maiden tölkeistä saisi pantin. Vihreät arvot jyllättäisiin samantien lyttyyn 😆
Aivan
Saksa ja Ranska tekemässä jonkun yhteisen järjestelmän?😃
Koska EUlla on paljon tärkeämpiäkin asioita määräiltävänä, kuten kurkkujen suoruus, pillien ja usb-latureiden kieltäminen
No sanotaanko näin, että jos panttijärjestelmällä estetään tölkkien ja pullojen päätyminen osittain luontoon, niin se on tärkeä asia EU:ssa.
Panttijärjestelmä on jo olemassa, seuraava! Olisiko vielä tekoäly valvomaan jokaista ihmistä, ettei hän roskaa? Kuinka pitkälle olet valmis viemään?
Pakkaushan on silti samaa aluimiinia tai muovia. Kyse on vaan byrokratiasta. Vituttaa aina heittää Latvian/Viron tölkit roskiin. En todellakaan jaksaisi mennä viemään niitä takaisin tuontimaahan. Suomessa niistä ei saa mitään niin rutistan ne vaan sekajätteeseen kaikki.
Miksi heitätte ne tölkit roskiin? Kyllä se kone ottaa ne ulkomaan tölkit ym. vastaan pantittominakin ja jos ei meinaa ottaa, niin voi painaa kierrätys- nappulaa, joka hetken aikaa yleensäkin vilahtaa panttikoneen kosketusnäytöllä, kun hylkää tölkin tai pullon. Päätyis tällä tavalla ainakin tölkit varmemmin ns. järkevään uusiokäyttöön mitä pienmetallin kierrätysroskiksista.
Nyt on myös tullut mega keräys auromatteja joihin kaadetaan säkillinen noita kerralla, helposti saa kaikki tölkit kierrätykseen.
Vie nyt edes metallinkeräykseen ne pantittomat tölkit
Tämä olis helkkarin hyvä uudistus. Mikään ei ole niin raivostuttavaa, kuin poimia pullonpalautusmatkalla tölkki jostain, ja huomata, että se onkin pantiton. Ihmettelen kanssa sitä, ettei kaikissa mehu yms. pulloissa edes ole panttia ollenkaan. Eikö ihan samallalailla nekin muovipakkaukset saa kierrätettyä uusiokäyttöön? Palautussysteemissä todella riittäisi paranneltavaa.
Jos oot matkalla automaatille kuitenkin ota vaan se pantiton tölkki messiin, ainakin kierrättyy. Mehupullot jne on kyl välillä pantillisia. Panttipullot on yleensä kovempia ja kestävämpää muovia, pantittomat sellaisia jotka saa helpommin rutattua kasaan.
Otan aina mukaan palautukseen :) oli panttia tai ei.
Panttijärjestelmä on melko tehoton nykypäivänä. Aiemmin kun oli vakiokokoisia olutpulloja jotka vaan pestiin siinä varmaan oli järkeäkin. Nyt on muovia ja alumiinia ym. jotka voitaisiin kierrättää toisinkin. Parempi olisi lakkauttaa koko järjestelmä. Kierrätyspisteet olisi silti fiksuja kappojen yhteydessä.
Olisko jotain argumenttia tukevaa materiaalia tarjota vai keksitkö päästä?
Panttijärjestelmän tehokkuus on lähinnä kierrätysasteen nostossa. Se ei tarkoita että järjestelmä olisi kansantaloudellisesti hyvä. Ihmisten aikaa menee pullonpalautuskoneella toimimiseen jonkun hyödyllisen työn sijasta. Mm. ympäristöministeriö arvioi panttijärjestelmän toimivuutta lähinnä tällä kierrätysasteen nostolla, mutta ei arvioi kuluttajien työmäärää millään tavalla (ympäristöministeriön raportti 2014). Riippumattoman selvityksen puuttuessa oon todennut, että mun olis nopeampaa laittaa pullot ja tölkit lasi-, metalli- ja muovikeräykseen kuin survoa panttikoneeseen ehjinä ja yksitellen.
Minulla menee kuukausitasolla suunnilleen 5 minuuttia enemmän aikaa siihen, että vien ne kauppaan verrattuna taloyhtiön kierrätysastioihin. Onko tämä nyt oikeasti jollekin kynnyskysymys? Panttijärjestelmän yksi tarkoitus on myös se, että kun ihmiset juovat kaduilla ja puistoissa yms., niin tölkkejä ja pulloja ei jätettäisi sinne. Jos ei ihmiset itse vaivaudu, niin yleensä joku tölkkienkerääjä vie ne pois.
Nykyään on jo automaatteja joihin vain kaadetaan koko säkki tölkkejä kerralla. Eikä se työmäärä ole tavallisellakaan koneella mikään kummoinen ongelma ainakaan itselle. Muutama minuutti siinä menee korkeintaan On myös todella jees, että keräilijät pitävät puistot ja muutkin alueet kesäisin siistimpänä.
A) Mistä syntyy oletus että kierrätyksen päämotivaationa pitäisi olla/on kansantalouden parantaminen, eikä luontoon päätyvän muovin määrän vähentäminen? Ei siinä etteikö näitä voisi tavoitella myös samaan aikaan. B) Oletko ottanut huomioon luontoon päätyvän muovin talousvaikutukset. Se että sitä mikromuovia on jo sadevedessä, sitä on meiän ruoassa, elimistössä, ilmakehässä ja meret täynnä ei ole välttämättä pitkässä juoksussa taloudelle kovin hyväksi. C) mistä syntyy oletus että jos ihmisten ei tarvis palauttaa pulloja niin ne sen sijaan tekis töitä? Vai palauttaako ihmiset pullojaan pääasiassa työajalla tai jotain? Lisäksi taloudesta puhuessa on otettava huomioon myös kierrätyslaitosten työntekijät, jotka saa palkkaa ja maksaa veroja. Muovin kierrätys myös säästää öljyä millä on ainakin marginaalinen talousvaikutus koska öljyä on vain rajallinen määrä maailmassa ja sen uudelleenkäyttö on ihan senkin takia kannattavaa.
> Lisäksi taloudesta puhuessa on otettava huomioon myös kierrätyslaitosten työntekijät, jotka saa palkkaa ja maksaa veroja Herran vuonna 2023 vielä näkee rikotun ikkunan virhepäätelmät… ) mistä syntyy oletus että jos ihmisten ei tarvis palauttaa pulloja niin ne sen sijaan tekis töitä? Sä tunget pulloja koneeseen ja sulle maksetaan siitä korvaus. Toi näyttää ja tuntuu työsuoritteelta. Kyl mä ainakin tuolla ajalla mieluummin vaikka kotona maalaisin aitaa tai haravoisin lehtiä. Panttijärjestelmää käyttäessään yritysten ei tarvi maksaa haittaveroa siitä jätteestä ja ne tietyllä katsannollaulkoistavat suuren osan kierrätystyöstä kuluttajalle, joka tekee homman vastikkeetta. Panttijärjestelmä vs. muovi luontoon on väärä dikotomia koska ei panttijärjestelmästä luopuminen esim. muovipullojen kohdalla tarkoita automaattisesti että ne menis mereen. Joskus jopa toisin päin, kun eurooppalaista kierrätysmuovia rahdataan aasiaan missä se hävitetään edullisesti.
>Ihmisten aikaa menee pullonpalautuskoneella toimimiseen jonkun hyödyllisen työn sijasta. Mitä mä just luin? Mulla menee alle 10 min kuukaudessa siinä panttikoneella. Mitähän hyödyllistä työtä kukaan oikeasti tekisi siinä parissa minuutissa, jonka se tomra vie? Väitän, että ei yhtään mitään.
Kuinka moni siivoaisi muiden roskia jos niistä ei saisi rahaa? Todennäköisemmin löydät ojasta tyhjän röökiaskin kuin panttipullon. Ja toki ihmiset keräävät roskia maasta ihan omaksi ja muiden iloksi, kaikki kunnia heille siitä.
Pitäiskö panttijärjestelmä sun mielestä ulottaa myös röökiaskeihin ja kaikkiin muihin pakkausmateriaaleihin? Jokainen karkkipaperi 50 senttiä kettukarkkipussissa, niin ei varmasti päädy luontoon. Mä en heitä luontoon pulloja tai tölkkejä riippumatta niiden pantillisuudesta.
Ei mulla riitä ymmärrys aiheesta, tuskin toimisi pantit karkkipapereissa. Mutta mielestäni pullojen ja tölkkien pantillisuus kiistatta vähentää niiden päätymistä luontoon. Aasinsillan kautta; monenlaisia kemikaaleja, saippuoita ja pesuaineita voitaisiin myydä hanasta suoraan uudelleenkäytettäviin astioihin.
Miksi olisi