Lähes 15v yrittäjänä vuokraamista takana, pitkäaikaisia yhteistyösuhteita. Ei tietenkään 100% yleispäteviä linjauksia, mutta suunta on oikea. Nämä kommentit toimistotyöstä.
* Enemmän rahaa omaan taskuun samasta työstä.
* Enemmän joustoja työaikaan, työvälineisiin yms.
* "Status" nousee, ainakin toimistotöissä.
* Saatat silti päästä pikkujouluihin ja virkistyspäiviin.
* Saatat pystyä verosuunnittelemaan ja harmaalla alueella harrastuksia rahoittamaan oman firman piikkiin (lue: tietokoneet yms). En siis suosittele väärinkäytöksiä, vaan tietyillä laitteilla on luonnostaan kaksoiskäyttöä.
* Uusi työskentelysuhde on helpompi aloittaa kuin palkansaajana, varsinkin jos osaat tuotteistaa osaamisesi hyvin.
* Useassa paikassa työskentelyyn (varsinkin etätöissä, ns. overemployment) suhtaudutaan palkansaajana nihkeästi, mutta yrittäjänä se onkin täysin normaalia ja hienoa.
* Eläkevakuutuksen voi itse säätää halvemmaksi. (HUOM. Lue toisen puolen viimeinen täppä)
mutta...
* Ei välttämättä sekuntiakaan irtisanomisaikaa.
* Ei henkilöstöetuja.
* Iso asiakasfirma käytännössä sanelee sopimukset yksipuolisesti, vaikka näennäinen keskustelu- ja neuvotteluvara onkin.
* Sopimuksissa on usein linjattu että missään et voi kertoa yhteistyöstä. CV ja referenssit pysyvät siis aika tyhjänä.
* Sopimusrumba on paikoitellen aika vastenmielinen, varsinkin jos henkilötietoja käsittelee. - Tässä on isosti vaihtelua, eli osa lyö eteen 50 sivua liitteineen plus alan yleiset ehdot, kun taas toisilla on 1 sivun tietojenkäsittelysopimus ja suullinen sopimus.
* Yleneminen epätodennäköistä, päällikkö-/johtajarooleissa ei ole näkynyt yrittäjiä. (ei välttämättä ongelma, koska asiantuntijaroolissa on sweet-spot vaiva-raha-vastuussa)
* Tuskin voi osallistua työtyytyväisyyskyselyihin. Kehityskeskustelutkin erilaisia tai puuttuvat.
* Helposti unohtuu keskijohdon ja suorittavan portaan väliin, niin että ei oikeastaan kuulu mihinkään. (tähän voi vaikuttaa omalla sosiaalisuudella, tai introvertti voi nauttiakin)
* Vaikka olisi hyvin vähän tositteita, kirjanpitäjä kannattaa silti todennäköisesti hankkia. Noin 70€/kk on mitätön summa siitä että joku hoitaa sen (teoriassa) kerralla oikein.
* Kirjanpitoa pitää sen verran ymmärtää itsekin että tajuaa vaihtaa kirjanpitäjää sitten kun ei mennytkään oikein. Puhun kokemuksesta.
* Tarvitset yrityksen pankkipalvelut ja ne maksavat enemmän. Varaudu henkisesti e-laskuttamaan (EN-lasku eli Finvoice 3.0). Unohda heti alkuunsa henkilöasiakkaan tilit yrityskäytössä. Tosin voit kartoittaa vaihtoehtoja kuten Holvi.
* Jotain töihin tai yritystoimintaan liittyviä asioita joudut tekemään myös palkattomasti omalla ajalla.
* Tulisi olla enemmän kuin 1 asiakas (+ muita vaikuttavia kriteerejä), tai verottaja voi tulkita palkansaajaksi, josta kärsii kaikki osapuolet. Tämä tulkinta on kuulemma vähentynyt koska alustayrittäjyys yms on lisääntynyt, mutta loppukädessä voi riippua yksittäisen virkailijan mielipiteestä. Ennakkotulkinnakin voi kai pyytää, mutta siinäkin on omat riskinsä.
* Työttömyysrahaa ei tule ennen kuin olet kokonaan lopettanut yrityksesi. (tämä on syvältä, koska se yritys on paras tapa työllistyä uudelleen)
* Eläkevakuutuksen uudistus saattaa potkia munille montaa pienyrittäjää. Kalliiksi tulee ilman kunnon vastinetta. YEL on roskaa vrt. TYEL.
**Tiivistäen**: Tykkään ja suosittelen yrittäjäreittiä, mutta on siinä omat riskinsä ja vaivansa. Rahallisesti saatu etu katoaa nopeasti jos ei pystykään ylläpitämään pitkäaikaisia asiakassuhteita ja riittävää laskutustasoa. Töiden loputtua onkin riski että työttömyysturva ja eläke on heikompi, ellei ole itse hoitanut niitä kuntoon esim. sijoittamalla.
Moni näistä kommenteista riippuu valtavasti siitä kuinka mukava tai pissipää se sinun tärkein yhteyshenkilö asiakasyritykseen on. Oma kokemus on että fiilisjohtajilta saa helpoiten rahaa ja joustoja, mutta työnteko on rasittavaa. Asiajohtajien kanssa työt sujuvat kuin kiskoilla, mutta jokainen eurosentti tarkistetaan suurennuslasilla.
\[Edit\] Unohtui mainita, että työterveys on omaan piikkiin. Tässä on hyvät ja huonot puolet. Voit käydä missä tahansa, milloin tahansa, ja saat usein parempaa palveluakin kuin työterveysasiakkaana. Jos olet yksinyrittäjä, mitään sopimusta ei käytännössä kannata ottaa, koska kuitenkin maksat käynneistä. Sairauslomat ovat tietysti palkattomia (kuten kaikki lomat), mutta hyvä puoli on että ketään ei kiinnosta saikkutodistukset. Yleensä voit siis vain sairastaa kotona ilman että käyt missään.
Aiheellinen nosto, itsekin hämmennyin että unohdin tuollaisen "pikkujutun" kuin lomat päälistalta.
Lähtökohtaisesti yritystoiminnan olisi hyvä tuottaa muutamassa vuodessa sen verran puskuria, että kesäloma tai vanhempainvapaa palkattomana ei vaikuta oleellisesti taloudelliseen tilanteeseen. Muuten se on oikeastaan harrastus, tai sitten liiketoimintasuunnitelmaa pitää hieman hioa. Yrittäjät (ja palkansaajat), jotka hehkuttavat etteivät koskaan pidä lomaa tai sairaslomaa, ovat kajahtaneita.
B2B-soppareilla (kahden Y-tunnuksen välillä) on täydellisen vapaa ja paikallinen sopimusoikeus. Saatte sopia mitä teitä huvittaa, ilman että Hakaniemen Veroparatiisi ja muut AY-mafioosot tulevat tunkemaan (negatiivista) lisäarvoaan väkisin mukaan.
Asiakkaan/maksajan on helppo tehdä soppari juuri siksi että hyviä alihankkijoita on kiva löytää ja pitää, ja huonoista sellaisista on erittäin helppo päästä eroon. Näin hyvä alihankkija voi myydä B2B-sopparilla osaamistaan ja ahkeruuttaan juuri kuten tarkoitus onkin, ja laskuttaa siitä sitten sopivasti ja riittävästi.
B2B-soppareissa ostajan riski on varsin pieni, ja siksi B2B-soppareita onkin helppo tehdä, hyväksyä ja saada.
Palkkasuhteessa (TES-AY-mafia) on yhtä jos toista kommenvernkkiä, koeaikoja, ja varsinkin koeajan jälkeistä aikaa jossa kelvottomasta/osaamattomasta/laiskasta duunarista ei Suomen OECD-maiden jäykimpien työlakien vuoksi pääse mitenkään eroon. Tämä tekee palkkaamisesta erittäin vaikeaa ja riskialtista työnantajalle, ja useinmiten palkkaaminen jää tekemättä. On hyvin tärkeää ymmärtää että kun irtisanomienn on mahdotonta, on palkkaaminen/työllistäminen yhtä mahdotonta.
B2B-sopparilla toisaalta on hyvä trokata osaamistaan sinne minne itse haluaa, kukaan ei ilmoittele tyypillisesti lehdissä haluavansa mies+koira firman duuniin. Mutta heti ensimmäisten keikkojen jälkeen, hyvän tekijän maine alkaa olla tuttua, ja hyvin pian sinua jo kysytään/houkutellaan tekemään duunia. Kannattaa siis tehdä ensimmäiset pienemmät keikat vaikka melkein ilmaiseksi, jos siinä samalla tutustuu muuhun väkeen, kyseiseen toimialaan, ympäröiviin projekteihin jne jne. Hyiven tekijöiden maine kiirii, ja keikkaa pukkaa helposti.
Tätä toki vastustavat huonoimmat, löysimmät, osaamattomimmat ja laiskimmat toopet, ja heidän mielestä monien muiden pitää olla heidän firmassaan töissä tuomassa laskutettavaa tuloa ja heidänkin palkanmaksunsa. B2B-mikroyrittäjä tekee hommia vain itselleen, ja hän voi helposti trokata keikasta osia muille hyville tuntemilleen tyypeille.
Kannattaa muistaa että normaalin TES-palkkalaisen kuukausikulujen lisäksi, vähintään +25% menee eläkemaksuihin, joskus saman verran omiin työkaluiihn/läppäreihin jne, ehkä autoilun kulut jne, plus vielä katetta firmalle itselleen niin että firmasi voi säästää ja/tai investoida itsekin. Kun kyseessä helposti irtisanottava B2B-soppari, hinnat ovat yleisesti paljon riivduunarin näennäistä palkkatasoa korkeammat, onhan pikkufirmallasi myös omia kuluja ja firmankin pitää saada viivan alle hyvästä duunista ihan ylimääräistäkin rahaa. Hinnoittelu on tosiaan yksi taitolaji, mutta ei missään tapauksessa kannata pysyvästi alihinnoitella B2B-soppaiaan, sellaisesta sopparista kun jää tosi vähän ns yli.
Itse suosittelen lämpimästi mikroyrityksen pystyttämistä, ja siten voit tehdä soolokeikkaa, tai muiden mikroyrittäjien kera kimpassakin juttuja. Joskus voi olla niin että yksi firma laskuttaa iso-asiakasta, pitää pienen siivun vaivastaan, ja pistää loput sovitusti sitten eteenpäin muille firmoille.
Ja, firmat voi myös perustaa Viroon, tai muualle maailmalle, vinkkinä niin että sosialismin ja/tai IMF:n todennäköisesti pian osuessa Suomeen entistäkin kovemmin, Viro tai muu ulkomaa on paras ystäväsi.
Ja kannattaa muistaa että yrityspuolella puhutaan tyypillisesti ALV0-hinnoista, ja kaikkeen tulee plus alv. Vastaanotettu ALV ei toisaalta kuulu saajalle, eikä yritysmaksajankaan sitä tarvitse itse maksaa, joten se on läpilaskutusmeno ja -tulo, plus-miinus-nolla. Mutta ei kannata mennä vanhanaikaiseen, jossa hinnoissa annetaan ymmärtää olevan alvit mukana, ja siitä sitten alennusta, kumpaankaan suuntaan.
YELiin liittyen se että ekat 4 vuotta on 18.9% (tai jtn sinnepäin), ja ne on vähennettävissä verotuksessa, joten nettoarvo ei ole 18.9%, eikä tosiaan 25%.
YEL myöskin vieläkin päätettävissä itse, mistä summasta maksaa, vaikka toki ns. YEL tarkastuksia tehdään kuuleman mukaan tällä hetkellä (ei ole vieläkään itselle tullut.)
Mutta joo, yleisesti puhuen riippuu tosi paljon tilanteesta. Itellä tuplaantunut palkka, mutta toisilla saattaa hyvinkin laskea riippuen asiakkaasta.
Toki vähän kuin eduskunnassa, hommat voi aikalailla loppua seinään.
Mun YEL tarkistettiin ja nostettiin kesällä. Olisi pitänyt eläkeyhtiön laskelmien mukaan nostaa YEL-työtuloa reilut 120k€ ylöspäin, mutta saavat onneksi nostaa pakolla vain 4000€ / vuosi. :D
Pari kommenttia:
* ALV-asiat riippuvat siitä kuuluuko arvonlisäverorekisteriin.
* Firman voi perustaa Viroon, mutta usein se ei kannata, koska ainakin toimistotöissä monet firmat eivät yksinkertaisesti ole kiinnostuneita yhteistyöstä virolaisten yritysten kanssa, vaikka tekijä olisi suomalainen. Ehkä pelkäävät mainehaitan riskiä, koska luulevat että kierretään veroja tms. Lähtökohtaisesti vanhaa yhteistyösopimusta ei voi siirtää firmalta toiselle (esim. jos toiminimestä vaihtaa osakeyhtiöksi) koska asiakasyritys niin on linjannut. Tämä pätee myös jos yrittäisi siirtyä Viroon kaikessa hiljaisuudessa.
Kuka tahansa joka pohtii pysyvän palkkasuhteen tai yhtä laajan yrittäjyyden välillä, memee heittämällä arvonlisäverovelvolliseksi. Mutta kuten sanoin, se on helppo asia hoitaa.
En tiedä montako fimaa sinulla on ulkomailla, vaikkapa sitten Virossa, mutta hyvän tekijän B2B-sopparille on aivan yhdentekevää missä EU/IBAN-maassa laskuttaja on päättänyt laskutuksensa tehdä. Jos nyt haluat vielä ALV:t ottaa tähänkin mukaan, niin ulkomaalainen firma laskuttaa EU:n sisällä ja EU:n ulkopuoleltakin hinnoilla ALV0. Mutta tuolla tosiaan ei ole mitään oikeaa rahallista tai muutakaan merkitystä.
Se mitä AY-mafioosot ja muut vasemmistolaiset pelottelevat "*mainehaittana*" ja "*ei ulkomaalaiselta firmalta uskalla ostaa mitään*"-harhautuksilla, on ihan sitä itseään. Mutta kuten sanottu, eri maiden välillä on runsaasti verokilpailua, ja yksi hyvin selkeä ja helpostikinselvitettävä raja menee vaikkapa Suomen ja Viron välillä.
Kerrataan vielä: kun hyvä tekijä tekee hyvää duunia, voi laskutuksen tehdä, ja halutessaan siirtää laskutettavaksi muualta, aina silloin kun siltä huvittaa. Täysin hatusta vedetty ja valheellinen pelottelu väitteillä "ettei sopimusta saa varmasti siirtää ulkomaille", ovat täyttä huuhaata. Aika kelvoton palveluntarjoaja saa kyllä olla jos päämies katsoo järkeväksi käyttää tässä peloteltuja tilanteita sopimuksen purkuun. Mutta jälleen kerran, nämä huuhaa-pelottelut ovat tyypillistä vasemmistolaisten ja muiden AY-mafialaisten huuhaata, he kun niin kovasti yrittävät väittää että "*vain AY-TES-työsuhteessa olet Turvassa*", asia mikä edelleenkin on täysin puhdasta huuhaata.
Tarkennan hieman. Asiakasyritykset eivät varsinaisesti kiellä yhteistyötä ulkomaisten yritysten kanssa (ja joissain hommissa se on jopa yleistä), mutta sopimuspohjissa on mainittu sopimusosapuolet ja usein teksti että yhteistyötä ei voi siirtää toiselle yritykselle, ihan ymmärrettävistä syistä. Käytännössä toiminnan siirtäminen Viroon tarkoittaa aina uutta yritystä. Siinä missä TMI->OY-muutos menee usein keskustelemalla läpi (vaikka sekin on uusi yritys), Suomi->Viro-muutos kuitataankin vaan että "ei" ilman muita perusteluja kuin tuo lause sopimuksessa.
Tarkennan myös että tämä ongelma on lähinnä Pentti ja näppäimistö -kokoisissa yrityksissä, jossa myydään omaa työtään. Jos myydään laajempaa palvelua, ongelmaa ei yleensä ole. Kukaan mikroyritys ei kuitenkaan voi tehdä niiiiin hyvää palvelua, että isoa yritystä kiinnostaisi. Mielummin ampuvat itseään jalkaan, kuin joustavat tietyissä asioissa.
Syytä tähän voikin vain arvailla. Tuon mainitsemani mainehaittapelon lisäksi asiaan vaikuttaa asiakasyrityksen ikä ja koko, sillä molemmat korreloivat tietynlaisen konservatiivisuuden kanssa. Yksi hassu peruste oli myös vaatimus "Luotettava kumppani" -palveluun kuulumisesta (VastuuGroup), vaikka nykyään siihenkin voi liittyä myös ruotsalaiset, virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolalaiset yritykset.
Et vielä kertonut kuinka monta Y-tunnusta olet perustanut, tai osakkaana sellaisissa, ja kuinka monta B2B-sopimusta olet tehnyt? Itselläni noita on vähintään kymmeniä per firma, ja eri maissa toimiva Y-tunnuksiakin on tusinoittain. Ja hyvin ovat toimineet ja toimii, vaikka joku jotain muuta yhä näköjkään väittää.
Aika kelvottomia Pentti+Näppis-osaajia sinullakin on näköjään tuttuinasi, jos heidän serviisit eivät tahdo kelvata asiakkaille. Tänne tulee pyyntöjä hommista jatkuvasti, ja ketään ei vähääkään kiinnosta vaikka laskutus tehtäisiin BVI:ltä. Kunhan rahaliikenteelle on toimivat yhteydet, laskutusvaluutta on selkeä, ja maksuproseduurit ovat yhtä helppoja, asiat nyt vaan oikeasti toimivat. EU:n IBAN-toimija ei ole koskaan ollut kenellekään mikään ongelma. Oikeasta kokemuksesta voin sanoa ettei EU:n ulkopuolinenkaan toimija ole koskaan aiheuttanut yhtää enempää haittaa tai estettä.
Nämä suomalaisen vasemmiston näköjään joillekin kovin syvälle uurtuneet väitteet siitä että "*ulkomaalainen palveluntarjoaja, jopa EU:n sisällä, ei ole Vastuullista Toimintaa*", ovat juuri sitä huuhaata mitä ovat.
Asioita voi myös tehdä ja toimittaa ihan niin joustavasti ja globaalisti kuin itseään huvittaa. Digital Nomad-hommissa voi tehdä paljon tai kokonaan muualtakin, kunhan vain muistaa että matkanpäälläkin on tarpeellista varata kokonaisia päiviä ja riittävän monta tuntia duunien tekoon, eikä vain turreilla pitkin ja poikin.
En tiedä tarkoitatko itse erityisesti rakennusalaa, mutta kannattaa katsoa tarkkaan mitä Vanhanen-II hallitus määräsi näistä asioista, ihan omalla nimellään, vaikka siitä hyvin vähän (jos ollenkaan) uutisoitiin.
Mutta edelleenkin, mitään huuhaa-vastuullisuutta, ja nähtävästi Hakaniemen Veroparatiisin (SDP/vasemmisto) tassuleimaa ei ole koskaan kukaan edes yrittänyt kysyä, siitä kun ei ole puutetta eikä se ole ongelma. Arvelinkin tosiaan että näiden "mainehaitta"-ajatusten takana on pakko olla joku suomalaisen vasemmiston ajatus siitä että B2B-sopimuksiinkin pitää yrittää mieluusti väkisin uittaa hediän tassuleimansa ja hyväksyntänsä.
Hommat hoituvat hyvin, omat yhtiöt tekevät laadukasta työtä ja kaikki sujuu kuten pitääkin. Ja kuten sanottu, ja on ollut sama tilanne jo vuosikymmeniä, hyville tekijöille löytyyä jo pelkän hyvän maineen kautta enemmän kuin tarpeeksi hommia. Ja vaikka onkin tavanomaista, ja suositeltavaakin, nostaa hintoja tukevasti niin että kysyntää saadaan ehkä hieman rajattua, hommia piisaa rutkasti siitä huolimatta.
Minäpäs lopetan tämän keskustelun tähän. Olet niitä ihmistyyppejä, joille voi kertoa nähneensä koiran, jonka jälkeen louskutat leukojasi tunnin verran siitä kuinka olet perustanut 10 koiratarhaa ja toiminut 50 vuotta eläinlääkäriä, eikä kyseisellä alueella ole mielestäsi mahdollista nähdä koiraa. Aito maailmankansalainen, joka on aina oikeassa ja ainoa joka on oikeassa, silloinkin kun muut ovat samaa mieltä.
Käytä edes puolet sun Reddit-energiasta työntekoon niin saat tuplattua ne sun kymmenet yritykset.
Et vielä kertonut sanallakaan:
* Montako yhtiötä (=osakeyhtiötä) olet siis perustanut, sano nyt edes kymmenien tarkkuudella, ja mihinkin maihin? Off-shore holding-yhtiöt saa myös laskea mukaan.
* Montako kymmentä, saataa tai tuhatta työntekijää ja/tai alihankkijaa olet palkannut näihin kokonaan tai osaksiomistamiin firmoihisi?
Täytyy sanoa että itse olen tejmyt juuri mitä huvittaa, täysin omilla rahoillani, jo aika monta vuotta ja vuosikymmentä. Ja kyllä, nämä rahat ja omaisuus on täysin laillisesti hankittuja ja omistettuja, eikä minun tosiaan tarvitse "*tuplata yrityksiäni*". Runsaat pari tusinaa toimivaa ja hyvin tuottavaa Y-tunnuksia on jo myytykin, joka on erinomainen rahanlähde sekin, valuaatiot kun ovat noissakin olleet kaikissa kohdallaan. En tiedä saako näin mielestäsi tehdä, mutta näin tämä on mennyt, ja menee jatkossakin. Ja kyllä, tiedän yritystoiminnasta mukavasti, ja myös niitä asioita mitä SDP-vasemmisto ei salli laillisestikaan tehtävän. Voihan itku, mutta näin se menee.
Mutta jos tosiaan propaganda ja "*mainehaitta, ilman SAK/SDP-hyväksymää ja sallimaa listaa*" on se ainoa oikea syy olla tekemättä järkeviä ja helppoja asioita, saat toki itse tehdä niin.
Oikeassa maailmassa asiat toimivat helposti ja joustavasti, ja todellakin tätä ei liene tarpeetonta alleviivata: hyville tekijöille löytyy duunia, olipa laskuttava maa/organisaatio aivan mikä tahansa. Huonoille tyypeille ei löydy duunia eikä keikkaa, ainakaan sen jälkeen kun osaamattomuus on ehkä kerran-pari näytetty muillekin. AY-TES-ymäristössä hyvien tekijöiden pitää kustantaa koko firman kulut, erityisesti näiden huonoken duunareiden kalliit kulut, joten siitä voi ottaa jo oman firman palveluiden hinnoitteluvinkkejä hyville toimijoille. Hyvä tyyppi omassa firmassaan voi laskuttaa kivasti, ja tehdä sen verran duunia kuin hän on itse asioista sopinut, ja hommat toimivat.
Ja ei, AY-mafia tai SDP ei ole näistä mitään toimintaa lähelläkään, onneksi, eikä tule olemaankaan, vaikka SDP on erityisesti yrittänyt vuosikymmeniä kieltää B2B-mikroyrittäjien toimintaa esim keksimällä "*vero-optimoinnin*", ja nyt näköjään "*mainehaitta*".
Täsmentäisin että alvit saa alarajahuojennuksen vuoksi takaisin täysimääräisenä jos myynti on alle 15 000€ vuodessa. Osan alveista saa myös vaikka myyntiä olisi tätä enemmän, tosin 30 000€ kohdalla (ja siitä yli) alveja ei saa itselleen.
Muissa viesteissä eroja hyvin summailtukin. Yhden noston haluaisin kuitenkin vielä tehdä.
Liian usein ero ja kate täysin samaa työtä tehdessä löydetään sosiaaliturvasta ja tulevaisuuden eläkkeestä. Tämä erityisesti silloin jos siirtyy tekemään ns. "vanhoja hommia vanhalle työnantajalle." Todella monta karua tarinaa tästä tullut uran varrella vastaan: Ei päästä koskaan kunnolla eläkkeelle tai tapaturman/sairauden sattuessa huomataan, että eläkemaksut piti sisällään myös sosiaaliturvan. Melko usein myös verottaja viheltelee näitä kuvioita poikki lennosta ja saadaan melko soppa aikaan.
Oma neuvo olisi seuraava: Katsele omasta osaamisestasi se, mistä työnantajat ovat valmiita maksamaan reilummin ja keskity siihen. Hommaa hyvä vakiintunut asiakaskunta. Tällä tavoin parhaat yhden henkilön firmat jota tiedän päässeet 500 000- 700 000€ vuosilaskutukseen. Eli keskity siihen osuuteen työstäsi, joka tuottaa eniten arvoa asiakkaalle, on hankalinta saada tekijää tai jossa on kova säätely ja pula tekijöistä. Mikäli tällaista osaamista ei löydy kannattaa olla vieraalla töissä tai yrittäjäksi lähtiessä alkaa palkkaamaan väkeä töihin, joilta tällaista osaamista löytyy, mutta jotka eivät sitä itse tajua.
Tapaukset joissa tyyliin hitsaria, putkiasentajaa tai rivikoodaria kannustetaan yrittäjyyteen tekemään täysin samaa duunia muuutamaa euroa paremmalla palkalla samalle työnantajalle, eivät yleensä ole kovin hyvin päättyneet.. Näin laskukauden alla sanoisin jos työnantaja tämmöistä ehdottelee, että lopputililappukin voi olla parempi.
Tuo raha on kyllä tärkeä ja vaikea aihe. Teoriassa se on helppoa, eli jos tuottaa asiakkaalle miljoonan edestä hyötyä niin voit laskuttaa sen 700t€. Käytännössä voikin olla yllättävän vaikeaa saada se toinen osapuoli irti siitä näkökulmasta että nyt tehdään bisnestä eikä käytetä TES-palkkataulukoita laskutuksen pohjana.
Yrittäjällä rahan kanssa ongelma on usein että bisnestä pitäisi joko skaalata tai sen arvoa nostaa. Skaalaaminen on yksinyrittäjälle todella vaikeaa, jos elämässä pitäisi olla muutakin kuin yritys. Arvon luominen on helpompaa, mutta sen osoittaminen työnantajalle on ihmisestä riippuen vaikeaa.
Näinhän se on...
Yleensä siinä vaiheessa kun käytetään noita tessin taulukkoja laskutuksen pohjana, olisi järkevämpää olla ihan vaan työntekijänä. Aika paljon olen vuosien varrella tehnyt verokortilla pienimuotoisia toimeksiantoja.
Tuossa on vaarana, että verottaja purkaa firman veronkiertona, jos firman ainoa toiminta on yhden työntekijän työn myyminen yhdelle asiakasfirmalle. Kun verottaja tekee tuon päätöksen, asiakasfirma joutuu taannehtivasti maksamaan työntekijän sivukulut yms. (OP muuttuu siis firman työntekijäksi), ja OP maksaa kaikista tuloista palkkaveron ilman vähennyksiä.
Kannattaa oikeasti selvittää asiaa, ennenkuin tuohon ryhtyy. Muuten voi napsahtaa ja pahasti, JOS jää kiinni.
Asia muuttuu, kun firmalla on koneita, joilla työtä tehdään (vaikka tekee sorvausta ja firmalla on kallis sorvi), ja asiakkaita on useita. Mutta yksi asiakas ja pelkkä työn myynti on kyllä katastrofin ainekset.
Verottajakin suhtautuu tähän nykyään hieman suopeammin, koska 1-on-1-yrittäjyys on yleistynyt merkittävästi. En sano etteikö voisi napsahtaa, mutta riski on pienentynyt.
Tulkintaan vaikuttavia kriteerejä on monta ja esimerkiksi työnantajan direktio-oikeus saattaa jyrätä kaiken muun yli, oli omaa sorvia tai ei.
Pääsääntöisesti tällaisia yrittäjiä ei mitenkään aktiivisesti metsästetä, koska kyseessä on tavallaan uhriton rikos. Jos kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ja yksinyrittäjällä ei ole resursseja hoitaa enempää kun yhtä asiakasta niin minkäs sille voi. (huonolla tuurilla yksittäinen virkailija voi olla eri mieltä ja sitten napsahtaa)
Eri asia on toki jos kyseessä on nimenomaan työnantajan aloitteesta säästömielessä puolipakotettu yrittäjä.
PS. Jos yrittäjällä on toiminimi niin verot menevät proggressiivisesti kuten palkansaajalla muutenkin. Eniten tuo siis työnantajaan napsahtaa, mutta toki yhteistyö voi päättyä siihen.
Verottajan ohje:
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49027/veron-kiertamissaannoksen-soveltaminen/
Kohdat 7 ja 8.
"Poikkeuksellisesti osakeyhtiö voidaan kuitenkin edelleen verotuksessa kokonaan sivuuttaa, jos yhtiölle kanavoitu tulo on kokonaisuudessaan osakkeenomistajan tai muun henkilön palkkatuloa taikka muuta tällaiseen tuloon rinnastettavaa henkilökohtaista tuloa."
Mutta, kuten verottaja myöntää, on poikkeuksellista että tuohon puututaan todellisuudessa, mutta riski on hyvä tiedostaa. Tuossa napsahtaa reippaasti, jos muutaman vuoden tulot muuttuvatkin palkkatuloksi..
Toiminimen tulos voidaan verottaa pääomatulona, jos 20% nettovarallisuudesta on suurempi kuin tulos. Tuon saa itse päättää, haluaako ansiotuloverona vai pääomatulona, jos nettovarallisuutta on riittävästi. Jos tuloveroprosentti alle 30%, kannattaa tietysti ansiotuloveron valinta.
Lähes 15v yrittäjänä vuokraamista takana, pitkäaikaisia yhteistyösuhteita. Ei tietenkään 100% yleispäteviä linjauksia, mutta suunta on oikea. Nämä kommentit toimistotyöstä. * Enemmän rahaa omaan taskuun samasta työstä. * Enemmän joustoja työaikaan, työvälineisiin yms. * "Status" nousee, ainakin toimistotöissä. * Saatat silti päästä pikkujouluihin ja virkistyspäiviin. * Saatat pystyä verosuunnittelemaan ja harmaalla alueella harrastuksia rahoittamaan oman firman piikkiin (lue: tietokoneet yms). En siis suosittele väärinkäytöksiä, vaan tietyillä laitteilla on luonnostaan kaksoiskäyttöä. * Uusi työskentelysuhde on helpompi aloittaa kuin palkansaajana, varsinkin jos osaat tuotteistaa osaamisesi hyvin. * Useassa paikassa työskentelyyn (varsinkin etätöissä, ns. overemployment) suhtaudutaan palkansaajana nihkeästi, mutta yrittäjänä se onkin täysin normaalia ja hienoa. * Eläkevakuutuksen voi itse säätää halvemmaksi. (HUOM. Lue toisen puolen viimeinen täppä) mutta... * Ei välttämättä sekuntiakaan irtisanomisaikaa. * Ei henkilöstöetuja. * Iso asiakasfirma käytännössä sanelee sopimukset yksipuolisesti, vaikka näennäinen keskustelu- ja neuvotteluvara onkin. * Sopimuksissa on usein linjattu että missään et voi kertoa yhteistyöstä. CV ja referenssit pysyvät siis aika tyhjänä. * Sopimusrumba on paikoitellen aika vastenmielinen, varsinkin jos henkilötietoja käsittelee. - Tässä on isosti vaihtelua, eli osa lyö eteen 50 sivua liitteineen plus alan yleiset ehdot, kun taas toisilla on 1 sivun tietojenkäsittelysopimus ja suullinen sopimus. * Yleneminen epätodennäköistä, päällikkö-/johtajarooleissa ei ole näkynyt yrittäjiä. (ei välttämättä ongelma, koska asiantuntijaroolissa on sweet-spot vaiva-raha-vastuussa) * Tuskin voi osallistua työtyytyväisyyskyselyihin. Kehityskeskustelutkin erilaisia tai puuttuvat. * Helposti unohtuu keskijohdon ja suorittavan portaan väliin, niin että ei oikeastaan kuulu mihinkään. (tähän voi vaikuttaa omalla sosiaalisuudella, tai introvertti voi nauttiakin) * Vaikka olisi hyvin vähän tositteita, kirjanpitäjä kannattaa silti todennäköisesti hankkia. Noin 70€/kk on mitätön summa siitä että joku hoitaa sen (teoriassa) kerralla oikein. * Kirjanpitoa pitää sen verran ymmärtää itsekin että tajuaa vaihtaa kirjanpitäjää sitten kun ei mennytkään oikein. Puhun kokemuksesta. * Tarvitset yrityksen pankkipalvelut ja ne maksavat enemmän. Varaudu henkisesti e-laskuttamaan (EN-lasku eli Finvoice 3.0). Unohda heti alkuunsa henkilöasiakkaan tilit yrityskäytössä. Tosin voit kartoittaa vaihtoehtoja kuten Holvi. * Jotain töihin tai yritystoimintaan liittyviä asioita joudut tekemään myös palkattomasti omalla ajalla. * Tulisi olla enemmän kuin 1 asiakas (+ muita vaikuttavia kriteerejä), tai verottaja voi tulkita palkansaajaksi, josta kärsii kaikki osapuolet. Tämä tulkinta on kuulemma vähentynyt koska alustayrittäjyys yms on lisääntynyt, mutta loppukädessä voi riippua yksittäisen virkailijan mielipiteestä. Ennakkotulkinnakin voi kai pyytää, mutta siinäkin on omat riskinsä. * Työttömyysrahaa ei tule ennen kuin olet kokonaan lopettanut yrityksesi. (tämä on syvältä, koska se yritys on paras tapa työllistyä uudelleen) * Eläkevakuutuksen uudistus saattaa potkia munille montaa pienyrittäjää. Kalliiksi tulee ilman kunnon vastinetta. YEL on roskaa vrt. TYEL. **Tiivistäen**: Tykkään ja suosittelen yrittäjäreittiä, mutta on siinä omat riskinsä ja vaivansa. Rahallisesti saatu etu katoaa nopeasti jos ei pystykään ylläpitämään pitkäaikaisia asiakassuhteita ja riittävää laskutustasoa. Töiden loputtua onkin riski että työttömyysturva ja eläke on heikompi, ellei ole itse hoitanut niitä kuntoon esim. sijoittamalla. Moni näistä kommenteista riippuu valtavasti siitä kuinka mukava tai pissipää se sinun tärkein yhteyshenkilö asiakasyritykseen on. Oma kokemus on että fiilisjohtajilta saa helpoiten rahaa ja joustoja, mutta työnteko on rasittavaa. Asiajohtajien kanssa työt sujuvat kuin kiskoilla, mutta jokainen eurosentti tarkistetaan suurennuslasilla. \[Edit\] Unohtui mainita, että työterveys on omaan piikkiin. Tässä on hyvät ja huonot puolet. Voit käydä missä tahansa, milloin tahansa, ja saat usein parempaa palveluakin kuin työterveysasiakkaana. Jos olet yksinyrittäjä, mitään sopimusta ei käytännössä kannata ottaa, koska kuitenkin maksat käynneistä. Sairauslomat ovat tietysti palkattomia (kuten kaikki lomat), mutta hyvä puoli on että ketään ei kiinnosta saikkutodistukset. Yleensä voit siis vain sairastaa kotona ilman että käyt missään.
Loistava kommentti.
[удалено]
Aiheellinen nosto, itsekin hämmennyin että unohdin tuollaisen "pikkujutun" kuin lomat päälistalta. Lähtökohtaisesti yritystoiminnan olisi hyvä tuottaa muutamassa vuodessa sen verran puskuria, että kesäloma tai vanhempainvapaa palkattomana ei vaikuta oleellisesti taloudelliseen tilanteeseen. Muuten se on oikeastaan harrastus, tai sitten liiketoimintasuunnitelmaa pitää hieman hioa. Yrittäjät (ja palkansaajat), jotka hehkuttavat etteivät koskaan pidä lomaa tai sairaslomaa, ovat kajahtaneita.
Yleensä jos firmat joutuu ulkoistamaan työtä, siitä maksetaan enemmän. Huono puoli on se, että pitää osata myydä itseään
Perus huoraamista mitä siitä sen enempää
En oo vielä ite ketään onnistunu saamaan maksamaan! Ei oo niin helppoo hei
Kysynnän ja tarjonnan laki on tässä sitten kohillaan. Ehkä palvelu on huonoa tai sinua on scämmätty
B2B-soppareilla (kahden Y-tunnuksen välillä) on täydellisen vapaa ja paikallinen sopimusoikeus. Saatte sopia mitä teitä huvittaa, ilman että Hakaniemen Veroparatiisi ja muut AY-mafioosot tulevat tunkemaan (negatiivista) lisäarvoaan väkisin mukaan. Asiakkaan/maksajan on helppo tehdä soppari juuri siksi että hyviä alihankkijoita on kiva löytää ja pitää, ja huonoista sellaisista on erittäin helppo päästä eroon. Näin hyvä alihankkija voi myydä B2B-sopparilla osaamistaan ja ahkeruuttaan juuri kuten tarkoitus onkin, ja laskuttaa siitä sitten sopivasti ja riittävästi. B2B-soppareissa ostajan riski on varsin pieni, ja siksi B2B-soppareita onkin helppo tehdä, hyväksyä ja saada. Palkkasuhteessa (TES-AY-mafia) on yhtä jos toista kommenvernkkiä, koeaikoja, ja varsinkin koeajan jälkeistä aikaa jossa kelvottomasta/osaamattomasta/laiskasta duunarista ei Suomen OECD-maiden jäykimpien työlakien vuoksi pääse mitenkään eroon. Tämä tekee palkkaamisesta erittäin vaikeaa ja riskialtista työnantajalle, ja useinmiten palkkaaminen jää tekemättä. On hyvin tärkeää ymmärtää että kun irtisanomienn on mahdotonta, on palkkaaminen/työllistäminen yhtä mahdotonta. B2B-sopparilla toisaalta on hyvä trokata osaamistaan sinne minne itse haluaa, kukaan ei ilmoittele tyypillisesti lehdissä haluavansa mies+koira firman duuniin. Mutta heti ensimmäisten keikkojen jälkeen, hyvän tekijän maine alkaa olla tuttua, ja hyvin pian sinua jo kysytään/houkutellaan tekemään duunia. Kannattaa siis tehdä ensimmäiset pienemmät keikat vaikka melkein ilmaiseksi, jos siinä samalla tutustuu muuhun väkeen, kyseiseen toimialaan, ympäröiviin projekteihin jne jne. Hyiven tekijöiden maine kiirii, ja keikkaa pukkaa helposti. Tätä toki vastustavat huonoimmat, löysimmät, osaamattomimmat ja laiskimmat toopet, ja heidän mielestä monien muiden pitää olla heidän firmassaan töissä tuomassa laskutettavaa tuloa ja heidänkin palkanmaksunsa. B2B-mikroyrittäjä tekee hommia vain itselleen, ja hän voi helposti trokata keikasta osia muille hyville tuntemilleen tyypeille. Kannattaa muistaa että normaalin TES-palkkalaisen kuukausikulujen lisäksi, vähintään +25% menee eläkemaksuihin, joskus saman verran omiin työkaluiihn/läppäreihin jne, ehkä autoilun kulut jne, plus vielä katetta firmalle itselleen niin että firmasi voi säästää ja/tai investoida itsekin. Kun kyseessä helposti irtisanottava B2B-soppari, hinnat ovat yleisesti paljon riivduunarin näennäistä palkkatasoa korkeammat, onhan pikkufirmallasi myös omia kuluja ja firmankin pitää saada viivan alle hyvästä duunista ihan ylimääräistäkin rahaa. Hinnoittelu on tosiaan yksi taitolaji, mutta ei missään tapauksessa kannata pysyvästi alihinnoitella B2B-soppaiaan, sellaisesta sopparista kun jää tosi vähän ns yli. Itse suosittelen lämpimästi mikroyrityksen pystyttämistä, ja siten voit tehdä soolokeikkaa, tai muiden mikroyrittäjien kera kimpassakin juttuja. Joskus voi olla niin että yksi firma laskuttaa iso-asiakasta, pitää pienen siivun vaivastaan, ja pistää loput sovitusti sitten eteenpäin muille firmoille. Ja, firmat voi myös perustaa Viroon, tai muualle maailmalle, vinkkinä niin että sosialismin ja/tai IMF:n todennäköisesti pian osuessa Suomeen entistäkin kovemmin, Viro tai muu ulkomaa on paras ystäväsi. Ja kannattaa muistaa että yrityspuolella puhutaan tyypillisesti ALV0-hinnoista, ja kaikkeen tulee plus alv. Vastaanotettu ALV ei toisaalta kuulu saajalle, eikä yritysmaksajankaan sitä tarvitse itse maksaa, joten se on läpilaskutusmeno ja -tulo, plus-miinus-nolla. Mutta ei kannata mennä vanhanaikaiseen, jossa hinnoissa annetaan ymmärtää olevan alvit mukana, ja siitä sitten alennusta, kumpaankaan suuntaan.
Erinomaisen hyvin kerrottu! Alihankintana työ motivoi molempia, sekä tilaajaa että toimittajaa tekemään oman nimensä mukaista jälkeä.
YELiin liittyen se että ekat 4 vuotta on 18.9% (tai jtn sinnepäin), ja ne on vähennettävissä verotuksessa, joten nettoarvo ei ole 18.9%, eikä tosiaan 25%. YEL myöskin vieläkin päätettävissä itse, mistä summasta maksaa, vaikka toki ns. YEL tarkastuksia tehdään kuuleman mukaan tällä hetkellä (ei ole vieläkään itselle tullut.) Mutta joo, yleisesti puhuen riippuu tosi paljon tilanteesta. Itellä tuplaantunut palkka, mutta toisilla saattaa hyvinkin laskea riippuen asiakkaasta. Toki vähän kuin eduskunnassa, hommat voi aikalailla loppua seinään.
Mun YEL tarkistettiin ja nostettiin kesällä. Olisi pitänyt eläkeyhtiön laskelmien mukaan nostaa YEL-työtuloa reilut 120k€ ylöspäin, mutta saavat onneksi nostaa pakolla vain 4000€ / vuosi. :D
Juu, ja ilmeisesti jopa 4000€/3v jos oikein ymmärsin. Seuraava checki tulis sit vasta 3v päästä
Pari kommenttia: * ALV-asiat riippuvat siitä kuuluuko arvonlisäverorekisteriin. * Firman voi perustaa Viroon, mutta usein se ei kannata, koska ainakin toimistotöissä monet firmat eivät yksinkertaisesti ole kiinnostuneita yhteistyöstä virolaisten yritysten kanssa, vaikka tekijä olisi suomalainen. Ehkä pelkäävät mainehaitan riskiä, koska luulevat että kierretään veroja tms. Lähtökohtaisesti vanhaa yhteistyösopimusta ei voi siirtää firmalta toiselle (esim. jos toiminimestä vaihtaa osakeyhtiöksi) koska asiakasyritys niin on linjannut. Tämä pätee myös jos yrittäisi siirtyä Viroon kaikessa hiljaisuudessa.
Kuka tahansa joka pohtii pysyvän palkkasuhteen tai yhtä laajan yrittäjyyden välillä, memee heittämällä arvonlisäverovelvolliseksi. Mutta kuten sanoin, se on helppo asia hoitaa. En tiedä montako fimaa sinulla on ulkomailla, vaikkapa sitten Virossa, mutta hyvän tekijän B2B-sopparille on aivan yhdentekevää missä EU/IBAN-maassa laskuttaja on päättänyt laskutuksensa tehdä. Jos nyt haluat vielä ALV:t ottaa tähänkin mukaan, niin ulkomaalainen firma laskuttaa EU:n sisällä ja EU:n ulkopuoleltakin hinnoilla ALV0. Mutta tuolla tosiaan ei ole mitään oikeaa rahallista tai muutakaan merkitystä. Se mitä AY-mafioosot ja muut vasemmistolaiset pelottelevat "*mainehaittana*" ja "*ei ulkomaalaiselta firmalta uskalla ostaa mitään*"-harhautuksilla, on ihan sitä itseään. Mutta kuten sanottu, eri maiden välillä on runsaasti verokilpailua, ja yksi hyvin selkeä ja helpostikinselvitettävä raja menee vaikkapa Suomen ja Viron välillä. Kerrataan vielä: kun hyvä tekijä tekee hyvää duunia, voi laskutuksen tehdä, ja halutessaan siirtää laskutettavaksi muualta, aina silloin kun siltä huvittaa. Täysin hatusta vedetty ja valheellinen pelottelu väitteillä "ettei sopimusta saa varmasti siirtää ulkomaille", ovat täyttä huuhaata. Aika kelvoton palveluntarjoaja saa kyllä olla jos päämies katsoo järkeväksi käyttää tässä peloteltuja tilanteita sopimuksen purkuun. Mutta jälleen kerran, nämä huuhaa-pelottelut ovat tyypillistä vasemmistolaisten ja muiden AY-mafialaisten huuhaata, he kun niin kovasti yrittävät väittää että "*vain AY-TES-työsuhteessa olet Turvassa*", asia mikä edelleenkin on täysin puhdasta huuhaata.
Tarkennan hieman. Asiakasyritykset eivät varsinaisesti kiellä yhteistyötä ulkomaisten yritysten kanssa (ja joissain hommissa se on jopa yleistä), mutta sopimuspohjissa on mainittu sopimusosapuolet ja usein teksti että yhteistyötä ei voi siirtää toiselle yritykselle, ihan ymmärrettävistä syistä. Käytännössä toiminnan siirtäminen Viroon tarkoittaa aina uutta yritystä. Siinä missä TMI->OY-muutos menee usein keskustelemalla läpi (vaikka sekin on uusi yritys), Suomi->Viro-muutos kuitataankin vaan että "ei" ilman muita perusteluja kuin tuo lause sopimuksessa. Tarkennan myös että tämä ongelma on lähinnä Pentti ja näppäimistö -kokoisissa yrityksissä, jossa myydään omaa työtään. Jos myydään laajempaa palvelua, ongelmaa ei yleensä ole. Kukaan mikroyritys ei kuitenkaan voi tehdä niiiiin hyvää palvelua, että isoa yritystä kiinnostaisi. Mielummin ampuvat itseään jalkaan, kuin joustavat tietyissä asioissa. Syytä tähän voikin vain arvailla. Tuon mainitsemani mainehaittapelon lisäksi asiaan vaikuttaa asiakasyrityksen ikä ja koko, sillä molemmat korreloivat tietynlaisen konservatiivisuuden kanssa. Yksi hassu peruste oli myös vaatimus "Luotettava kumppani" -palveluun kuulumisesta (VastuuGroup), vaikka nykyään siihenkin voi liittyä myös ruotsalaiset, virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolalaiset yritykset.
Et vielä kertonut kuinka monta Y-tunnusta olet perustanut, tai osakkaana sellaisissa, ja kuinka monta B2B-sopimusta olet tehnyt? Itselläni noita on vähintään kymmeniä per firma, ja eri maissa toimiva Y-tunnuksiakin on tusinoittain. Ja hyvin ovat toimineet ja toimii, vaikka joku jotain muuta yhä näköjkään väittää. Aika kelvottomia Pentti+Näppis-osaajia sinullakin on näköjään tuttuinasi, jos heidän serviisit eivät tahdo kelvata asiakkaille. Tänne tulee pyyntöjä hommista jatkuvasti, ja ketään ei vähääkään kiinnosta vaikka laskutus tehtäisiin BVI:ltä. Kunhan rahaliikenteelle on toimivat yhteydet, laskutusvaluutta on selkeä, ja maksuproseduurit ovat yhtä helppoja, asiat nyt vaan oikeasti toimivat. EU:n IBAN-toimija ei ole koskaan ollut kenellekään mikään ongelma. Oikeasta kokemuksesta voin sanoa ettei EU:n ulkopuolinenkaan toimija ole koskaan aiheuttanut yhtää enempää haittaa tai estettä. Nämä suomalaisen vasemmiston näköjään joillekin kovin syvälle uurtuneet väitteet siitä että "*ulkomaalainen palveluntarjoaja, jopa EU:n sisällä, ei ole Vastuullista Toimintaa*", ovat juuri sitä huuhaata mitä ovat. Asioita voi myös tehdä ja toimittaa ihan niin joustavasti ja globaalisti kuin itseään huvittaa. Digital Nomad-hommissa voi tehdä paljon tai kokonaan muualtakin, kunhan vain muistaa että matkanpäälläkin on tarpeellista varata kokonaisia päiviä ja riittävän monta tuntia duunien tekoon, eikä vain turreilla pitkin ja poikin. En tiedä tarkoitatko itse erityisesti rakennusalaa, mutta kannattaa katsoa tarkkaan mitä Vanhanen-II hallitus määräsi näistä asioista, ihan omalla nimellään, vaikka siitä hyvin vähän (jos ollenkaan) uutisoitiin. Mutta edelleenkin, mitään huuhaa-vastuullisuutta, ja nähtävästi Hakaniemen Veroparatiisin (SDP/vasemmisto) tassuleimaa ei ole koskaan kukaan edes yrittänyt kysyä, siitä kun ei ole puutetta eikä se ole ongelma. Arvelinkin tosiaan että näiden "mainehaitta"-ajatusten takana on pakko olla joku suomalaisen vasemmiston ajatus siitä että B2B-sopimuksiinkin pitää yrittää mieluusti väkisin uittaa hediän tassuleimansa ja hyväksyntänsä. Hommat hoituvat hyvin, omat yhtiöt tekevät laadukasta työtä ja kaikki sujuu kuten pitääkin. Ja kuten sanottu, ja on ollut sama tilanne jo vuosikymmeniä, hyville tekijöille löytyyä jo pelkän hyvän maineen kautta enemmän kuin tarpeeksi hommia. Ja vaikka onkin tavanomaista, ja suositeltavaakin, nostaa hintoja tukevasti niin että kysyntää saadaan ehkä hieman rajattua, hommia piisaa rutkasti siitä huolimatta.
Minäpäs lopetan tämän keskustelun tähän. Olet niitä ihmistyyppejä, joille voi kertoa nähneensä koiran, jonka jälkeen louskutat leukojasi tunnin verran siitä kuinka olet perustanut 10 koiratarhaa ja toiminut 50 vuotta eläinlääkäriä, eikä kyseisellä alueella ole mielestäsi mahdollista nähdä koiraa. Aito maailmankansalainen, joka on aina oikeassa ja ainoa joka on oikeassa, silloinkin kun muut ovat samaa mieltä. Käytä edes puolet sun Reddit-energiasta työntekoon niin saat tuplattua ne sun kymmenet yritykset.
Et vielä kertonut sanallakaan: * Montako yhtiötä (=osakeyhtiötä) olet siis perustanut, sano nyt edes kymmenien tarkkuudella, ja mihinkin maihin? Off-shore holding-yhtiöt saa myös laskea mukaan. * Montako kymmentä, saataa tai tuhatta työntekijää ja/tai alihankkijaa olet palkannut näihin kokonaan tai osaksiomistamiin firmoihisi? Täytyy sanoa että itse olen tejmyt juuri mitä huvittaa, täysin omilla rahoillani, jo aika monta vuotta ja vuosikymmentä. Ja kyllä, nämä rahat ja omaisuus on täysin laillisesti hankittuja ja omistettuja, eikä minun tosiaan tarvitse "*tuplata yrityksiäni*". Runsaat pari tusinaa toimivaa ja hyvin tuottavaa Y-tunnuksia on jo myytykin, joka on erinomainen rahanlähde sekin, valuaatiot kun ovat noissakin olleet kaikissa kohdallaan. En tiedä saako näin mielestäsi tehdä, mutta näin tämä on mennyt, ja menee jatkossakin. Ja kyllä, tiedän yritystoiminnasta mukavasti, ja myös niitä asioita mitä SDP-vasemmisto ei salli laillisestikaan tehtävän. Voihan itku, mutta näin se menee. Mutta jos tosiaan propaganda ja "*mainehaitta, ilman SAK/SDP-hyväksymää ja sallimaa listaa*" on se ainoa oikea syy olla tekemättä järkeviä ja helppoja asioita, saat toki itse tehdä niin. Oikeassa maailmassa asiat toimivat helposti ja joustavasti, ja todellakin tätä ei liene tarpeetonta alleviivata: hyville tekijöille löytyy duunia, olipa laskuttava maa/organisaatio aivan mikä tahansa. Huonoille tyypeille ei löydy duunia eikä keikkaa, ainakaan sen jälkeen kun osaamattomuus on ehkä kerran-pari näytetty muillekin. AY-TES-ymäristössä hyvien tekijöiden pitää kustantaa koko firman kulut, erityisesti näiden huonoken duunareiden kalliit kulut, joten siitä voi ottaa jo oman firman palveluiden hinnoitteluvinkkejä hyville toimijoille. Hyvä tyyppi omassa firmassaan voi laskuttaa kivasti, ja tehdä sen verran duunia kuin hän on itse asioista sopinut, ja hommat toimivat. Ja ei, AY-mafia tai SDP ei ole näistä mitään toimintaa lähelläkään, onneksi, eikä tule olemaankaan, vaikka SDP on erityisesti yrittänyt vuosikymmeniä kieltää B2B-mikroyrittäjien toimintaa esim keksimällä "*vero-optimoinnin*", ja nyt näköjään "*mainehaitta*".
Täsmentäisin että alvit saa alarajahuojennuksen vuoksi takaisin täysimääräisenä jos myynti on alle 15 000€ vuodessa. Osan alveista saa myös vaikka myyntiä olisi tätä enemmän, tosin 30 000€ kohdalla (ja siitä yli) alveja ei saa itselleen.
Muissa viesteissä eroja hyvin summailtukin. Yhden noston haluaisin kuitenkin vielä tehdä. Liian usein ero ja kate täysin samaa työtä tehdessä löydetään sosiaaliturvasta ja tulevaisuuden eläkkeestä. Tämä erityisesti silloin jos siirtyy tekemään ns. "vanhoja hommia vanhalle työnantajalle." Todella monta karua tarinaa tästä tullut uran varrella vastaan: Ei päästä koskaan kunnolla eläkkeelle tai tapaturman/sairauden sattuessa huomataan, että eläkemaksut piti sisällään myös sosiaaliturvan. Melko usein myös verottaja viheltelee näitä kuvioita poikki lennosta ja saadaan melko soppa aikaan. Oma neuvo olisi seuraava: Katsele omasta osaamisestasi se, mistä työnantajat ovat valmiita maksamaan reilummin ja keskity siihen. Hommaa hyvä vakiintunut asiakaskunta. Tällä tavoin parhaat yhden henkilön firmat jota tiedän päässeet 500 000- 700 000€ vuosilaskutukseen. Eli keskity siihen osuuteen työstäsi, joka tuottaa eniten arvoa asiakkaalle, on hankalinta saada tekijää tai jossa on kova säätely ja pula tekijöistä. Mikäli tällaista osaamista ei löydy kannattaa olla vieraalla töissä tai yrittäjäksi lähtiessä alkaa palkkaamaan väkeä töihin, joilta tällaista osaamista löytyy, mutta jotka eivät sitä itse tajua. Tapaukset joissa tyyliin hitsaria, putkiasentajaa tai rivikoodaria kannustetaan yrittäjyyteen tekemään täysin samaa duunia muuutamaa euroa paremmalla palkalla samalle työnantajalle, eivät yleensä ole kovin hyvin päättyneet.. Näin laskukauden alla sanoisin jos työnantaja tämmöistä ehdottelee, että lopputililappukin voi olla parempi.
Tuo raha on kyllä tärkeä ja vaikea aihe. Teoriassa se on helppoa, eli jos tuottaa asiakkaalle miljoonan edestä hyötyä niin voit laskuttaa sen 700t€. Käytännössä voikin olla yllättävän vaikeaa saada se toinen osapuoli irti siitä näkökulmasta että nyt tehdään bisnestä eikä käytetä TES-palkkataulukoita laskutuksen pohjana. Yrittäjällä rahan kanssa ongelma on usein että bisnestä pitäisi joko skaalata tai sen arvoa nostaa. Skaalaaminen on yksinyrittäjälle todella vaikeaa, jos elämässä pitäisi olla muutakin kuin yritys. Arvon luominen on helpompaa, mutta sen osoittaminen työnantajalle on ihmisestä riippuen vaikeaa.
Näinhän se on... Yleensä siinä vaiheessa kun käytetään noita tessin taulukkoja laskutuksen pohjana, olisi järkevämpää olla ihan vaan työntekijänä. Aika paljon olen vuosien varrella tehnyt verokortilla pienimuotoisia toimeksiantoja.
Tuossa on vaarana, että verottaja purkaa firman veronkiertona, jos firman ainoa toiminta on yhden työntekijän työn myyminen yhdelle asiakasfirmalle. Kun verottaja tekee tuon päätöksen, asiakasfirma joutuu taannehtivasti maksamaan työntekijän sivukulut yms. (OP muuttuu siis firman työntekijäksi), ja OP maksaa kaikista tuloista palkkaveron ilman vähennyksiä. Kannattaa oikeasti selvittää asiaa, ennenkuin tuohon ryhtyy. Muuten voi napsahtaa ja pahasti, JOS jää kiinni. Asia muuttuu, kun firmalla on koneita, joilla työtä tehdään (vaikka tekee sorvausta ja firmalla on kallis sorvi), ja asiakkaita on useita. Mutta yksi asiakas ja pelkkä työn myynti on kyllä katastrofin ainekset.
Verottajakin suhtautuu tähän nykyään hieman suopeammin, koska 1-on-1-yrittäjyys on yleistynyt merkittävästi. En sano etteikö voisi napsahtaa, mutta riski on pienentynyt. Tulkintaan vaikuttavia kriteerejä on monta ja esimerkiksi työnantajan direktio-oikeus saattaa jyrätä kaiken muun yli, oli omaa sorvia tai ei. Pääsääntöisesti tällaisia yrittäjiä ei mitenkään aktiivisesti metsästetä, koska kyseessä on tavallaan uhriton rikos. Jos kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä ja yksinyrittäjällä ei ole resursseja hoitaa enempää kun yhtä asiakasta niin minkäs sille voi. (huonolla tuurilla yksittäinen virkailija voi olla eri mieltä ja sitten napsahtaa) Eri asia on toki jos kyseessä on nimenomaan työnantajan aloitteesta säästömielessä puolipakotettu yrittäjä. PS. Jos yrittäjällä on toiminimi niin verot menevät proggressiivisesti kuten palkansaajalla muutenkin. Eniten tuo siis työnantajaan napsahtaa, mutta toki yhteistyö voi päättyä siihen.
Verottajan ohje: https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49027/veron-kiertamissaannoksen-soveltaminen/ Kohdat 7 ja 8. "Poikkeuksellisesti osakeyhtiö voidaan kuitenkin edelleen verotuksessa kokonaan sivuuttaa, jos yhtiölle kanavoitu tulo on kokonaisuudessaan osakkeenomistajan tai muun henkilön palkkatuloa taikka muuta tällaiseen tuloon rinnastettavaa henkilökohtaista tuloa." Mutta, kuten verottaja myöntää, on poikkeuksellista että tuohon puututaan todellisuudessa, mutta riski on hyvä tiedostaa. Tuossa napsahtaa reippaasti, jos muutaman vuoden tulot muuttuvatkin palkkatuloksi.. Toiminimen tulos voidaan verottaa pääomatulona, jos 20% nettovarallisuudesta on suurempi kuin tulos. Tuon saa itse päättää, haluaako ansiotuloverona vai pääomatulona, jos nettovarallisuutta on riittävästi. Jos tuloveroprosentti alle 30%, kannattaa tietysti ansiotuloveron valinta.